keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Silmä käteen!



Melkein vannoin, etten avaa konetta tänään, mutta silti se hurisee tässä sylissäni. Tuli palava halu kirjoittaa. Älkää huoliko, teen välipostauksia nyt, mutta aion esitellä kämpän yläkerran ja aion jatkaa tuota kuvajuttua kyllä. Välillä täytyy vain oikeasti antaa palaa, kun jokin pyörii mielessä.

Muutenkin on väsyttänyt aikalailla viimeiset pari viikkoa. Ehkä se on jotenkin yltänyt tänne blogiinkin asti ja te lukijat olette huomenneet asian. Laskureiden mukaan täällä vierailee paljon ihmisiä, mutta harva jättää kommentin. Joko siis kirjoitan mitään sanomatonta tekstiä tai sitten hiljennan kaikki mielipiteilläni sanattomaksi.

Noh asettukaa tuoliinne paremmin, tässä tulee taas yksi painava mielipide. Joku joskus antoi palautetta, että tästä blogista on tullut aika valitus-painotteinen ja varoitankin, että aion taas vähän valittaa. Jos asia ärsyttää, suosittelen lopettamaan lukemisen tähän.

--

Topista on tullut iso poika ja ei viihdy liikenteessä enää kauaa pelkästään sylissä tai rattaissa. Välillä (tai melkein koko ajan) olisi palava halu päästä möyrimään maahan. Jos on oppinut ryömimisen, tietää miten pääsee konttausasentoon ja sitä kautta istumaan sekä alkaa käsittämään seisomisen saloja, en yhtään ihmettele, ettei rattaissa olo kiinnosta. Aika usein siis hyödynnän nykyään leikkipaikkoja tai sitten lasken pojan kaupassa lattialle istuskelemaan ja ihmettelemään.

Jotkut eivät ymmärrä tätä asiaa ollenkaan. Vauva lattialla, HYI BAKTEEREJA. Tai jotain sinne päin. Meidän perheessä ei bakteereja ja likaa pelätä, niistä oikeastaan on aika paljon hyötyä. Jos vauva elää kiiltokuva kodissa, jossa ei ole karvanhapsuakaan lattialla, ei vastustuskyky kehity ollenkaan! Ja väitän, ettei ole sattumaa, että Topilla on ollut elämänsä aikana tasan yksi minimaalinen flunssa, joka kesti muutaman päivän.

Lapset ovat lapsia ja nämä pienet ihmiset haluavat tutkia ympäristöään. Kaikki on niin mielenkiintoista ja ihmeellistä. Luin kerran jutun siitä, että ihmiset ovat nykyaikana erottaneet äidin ja lapsen. Lapsen paikka on yöllä äidin vieressä eikä omassa erillisessä sängyssään. Lapsen kuuluu olla äidin sylissä ja turvassa, eikä istua jatkuvasti rattaissa. Tämän lisäksi tekstissä puhuttiin, että nämä välineet eristävät lasta muusta maailmasta ja syövät luontaista kykyä tutkia, ihmetellä ja oppia. Jollakin tavalla olen samaistunut tähän ajattelutapaan ja pyrin antamaan pojalle mahdollisuuden lämpimään syliin sekä itse-oppimiseen! Poikkesin muuten hieman aiheesta..

Anyway, maailma on ihmeellinen ja lapsi ei halua viettää elämäänsä rattaissa. Mitä pahaa siinä on, jos antaa toisen tutkia maailman menoa kaupan lattialla, kunhan vahtii, että lapsi käyttäytyy? Vaatteet menevät likaiseksi, mutta hei ne on vaan vaatteita! Väitän, että Topista on mukavaa, kehittävää ja piristävää katsella ympäristöä vapaammin eikä vain vangittuna karusti kulkuneuvoonsa. Vaikka, joku olisi eri mieltä tässä asiassa niin en välitä. Jokaisella on omat tapansa! Yhtälailla sillä vauvalla on oikeus olla kaupan lattialla, kun meillä muillakin. Onhan se totta, että on outoa nähdä pieni ihminen ryömimässä "vinhaa vauhtia hyllyjen välissä", mutta valitettavasti kaikki eivät osaa heti syntyessään kävellä. Tärkeintä on se, että vahtii ja katsoo sen lapsensa perään ja lapsi saa tyydyttää tutkimisen nälkäänsä.

Mainitsin, että olemme hyödyntäneet leikkipaikkoja. Juuri tämä aihe, josta nyt kirjoitan saa vereni kiehumaan. Miksi lapsista tulee pieniä riiviöitä leikkiessään muiden lasten kanssa? Miksi vanhemmat eivät komenna jälkikasvuaan? Onko se jokin yleinen oletus, että leikkipaikat ovat sitä varten, että vanhemmat saavat hetken hengähtää shoppailun lomassa? Tietääkseni ne on tarkoitettu lapsia varten, ei aikuisia!

Kauppakeskus Jumbossa Vantaalla on pieni pehmustettu alue, joka on aika suosittu paikka. Vieressä on kahvila, jossa näkyy monia äitejä istumassa  _tyhjien_  rattaiden kanssa. Lapset ovat leikkimässä keskenään leikkipaikalla.

Mikä meni pieleen?

Itse en ikinä jättäisi lastani yksin varsinkaan, kun touhuajien keski-ikä on alle 7. Mitä jos sattuu jotakin pahasti? Entä jos se oma lapsi ei osaakaan käyttäytyä? Kyllä mielestäni jokaisen äidin ja isän vastuu on huolehtia tämän ikäisestä lapsesta olemalla ainakin näköetäisyydellä.

En tietenkään ole mikään arvostelemaan toisten vanhempien tapoja kasvattaa. Sanottakoon se tässä välissä. Mutta siinä vaiheessa, jos se liittyy omaan lapseeni, niin koen minulla olevan oikeus avata suuni.

Leikkipaikalla ei ole minkäänlaista kylttiä, jossa säädettäisiin minkäikäisille paikka on tarkoitettu. Pitäisihän järjenkin kertoa, että jokainen sinne haluava lapsi on tottakai tervetullut. Arvatkaa vaan, kun yritän pienen ja vasta ryömivän lapseni kanssa mennä alueelle, riittääkö meille edes pientä tilaa sieltä!? Toiset lapset vain riehuvat, pelleilevät ja pomppivat vauvani ympärillä niin, että saan koko ajan pelätä jonkun kompuroivan liukkaalla muovilattialla tai kaatuvan pehmopalikkatornien päältä suoraan Topin päälle. Sillointällöin kuulee vanhemman huikkaavan, että varokaapas nyt sitä pientäkin siellä ja sitten äiti tai isä jatkaa kesken jäänyttä juttuaan. Miksi tässäkin asiassa pitää olla vain se imago eikä toisia oikeasti kiinnosta muiden lapset? Käsketään vain näön vuoksi eikä oikeasti vaadita minkäänlaista kuria.

Tällä kyseisellä leikkipaikalla käy eräs poika. Olen törmännyt häneen usein ja aina joudumme siirtymään sivulle seuraamaan. Äiti istuskelee kahvilassa ja vapauttaa villiintyneen lapsensa purkamaan energiaansa aitaukseen. Ihan hyvä idea muuten, muttakun se poika purkaa sen energian muihin lapsiin. Juoksee päin, tönii ja pomppii niin, että toiset kaatuilevat ja satuttavat itsensä. Tähän päälle poika virnuilee tyytyväisenä. Ja AINA sama virsi. Pojan äiti tulee paikalle ja sanoo samat sanat: "Jos et osaa käyttäytyä, niin me lähdemme! Mene nyt pyytämään anteeksi!" Ja ikinä he eivät lähde, enkä yhtäkään anteeksipyyntöä ole kuullut. En voi oikeasti ymmärtää, en ollenkaan..

Itse aion puuttua tähän asiaan paljon. En halua, että Topi on se poika, joka saa kaikki muut itkemään. Haluan, että pikkumies ymmärtää antaa tilaa ja mahdollisuuden muillekin leikkimiseen. Komennan, vahdin ja pidän pääni. Jos jotakuta sattuu, niin se on anteekstipyyntö ja PISTE. Jos ei osata käyttäytyä, niin sitten sieltä paikalta lähdetään eikä vain anneta tyhjiä uhkauksia. Lapsetkin oppivat, että uhkaus on vain uhkaus, jos sitä ei ikinä toteuta.

En tiedä minkälaisia kokemuksia tai ajatuksia teillä on aiheesta, mutta annoin itse nyt palaa, kun ärsytti niin suunnattomasti. Saa jakaa mielipiteensä ja olla eri mieltä, mutta tätä mieltä minä olen!

Silmä käteen aikuiset, ja järkeä päähän! Itse ainakin haluan leikkiä poikani kanssa, ilman muiden aiheuttamia haavereita!

Hyvää yötä!

26 kommenttia:

  1. Mä oon ollu hoplopissa töissä, siellä valitettavasti näki TOSI paljon tätä, ettei vanhempia kiinnosta.. ja pahimmassa tapauksessa mulle tultiin raivoomaan, vanhempien toimesta, kun olin käyny ojentamassa näitä riiviöitä.. :/ se on vaan ihan kauheeta ettei pistetä mitään rajoja lapsille, mä aijon ainakin kasvattaa mun lapsen samalla tapaa ki säki aijot Topin! :) rajat ja säännöt on rakkautta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamalaa, että sulle on tota purettu :O Ihanku se sun vikas olis...

      Poista
  2. Hyvä kirjotus! Se on varmasti tää 'vapaan kasvatuksen' syytä et nykypäivänä lapset ei kunnioita muita eikä vanhempiaan. Isit ja äidit menettää enemmän ja enemmän auktoriteettiaan. ja näköjään heistä on helpompaa jättää se kauhukakara sinne leikkipaikalle ja istua ite alas 'breikille' kuin mennä sinne komentamaan julkisesti.

    En ymmärrä! Sun kans täysin samoilla linjoilla. Tee postaus siitä sit jos ja kun avaat suus siellä :-D

    VastaaPoista
  3. Mua niin ärsyttää vanhemmat jotka eivät osaa sanoa lapsilleen mitään. Niinkuin eilenkin kun kaksi mukulaa juoksivat tyyliin laput silmillä kattomatta yhtään eteensä huutaen ja kiljuen ympäri kauppaa. Vanhemmat tietenkään sanoneet sanaakaan -.- Mutta kyllä loppu juokseminen kun avasin suuni :D Jos ei vanhemmat niin minä sitten! :D

    VastaaPoista
  4. Olin samaa mieltä sun kanssa, kunnes tajusin että lapseni käyttäytyy kuin mikäkin riiviö toisia lapsia kohtaan kun silmä välttää. Juuri kun täytti 3.v.. joten Topisi on vielä pieni ja mun omalla kohdallani kävi, että jouduin nyörtymään täömän kiukuttelun edessä. Tottakai komennan ym.. Toisilta lapsilta kun oppii niin paljon..

    Eli neuvo sulle, nauti tosta ns. vauva ajasta :) ja hyvää kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai nautin :)

      Mutta aion olla tiukkana, vaikka Topista riiviö tulisikin.

      Poista
  5. Joo mä oon päiväkodissa töissä, ja mulla on hoitolapsia siis jos jonkinlaisista perheistä. Mä kyllä ajoittain kommennan yleisillä leikkipaikoilla muiden lapsia jos ne siellä tuuppii, repii yms. Kyllä jotkut vanhemmat on tosi pöyristyneitä että miten toi kehtaa MUN lasta komentaa. Mutta en mä jaksa niistä välittää, toivoisin itsekkin että jos mun lapsi jossain "tötöilee" että joku aikuinen käy komentamassa, ikävämpää se asian selvittäminen sitten on kun vanhinko on sattunut ja joudutaan lähtemään jonnekkin lääkäriin esim. rikkoutunut huulta tai silmäkulmaa paikkaamaan. Hyvä postaus ja jakaa varmasti mielipiteitä ;). -Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä munkin lasta saat muut komentaa, jos se ei käyttäydy. Ja mun mielestä pitääkin!

      Poista
  6. Hyvä kirjotus, niinkun kyllä muutkin! :)Mun mielestä lapsen kuuluu saada maistaa pölyä, hiekkaa ja nuolla vaikka niitä kengän pohjia, kohtuudella tietenkin. Minäkin oon ihan terve 20vuotias vaikkei meillä ole kotona ollut putipuhdasta ja ollaan saatu maistella ja möyriä. Mun mielestä on hassua että joillekin tulee hirvee paniikki jos esim tutti tippuu lattialle ja se on vähintään huuhdeltava ennenkun voi laittaa suuhun. Öö meillä kyllä tutit pyörii lattialla ja sohvalla ja katon vaan välillä että missä kunnossa on ennenkun suuhun laitan. Ei meillä lelujakaan hinkuteta heti kun ne lattiaan osuu.

    Oonkohan joskus Jumbossa samaisen pojan käytöstä ihmetellyt kun oon leikkipaikan ohi kävellyt. Lapset osaa olla ovelia ja käyttää heti tilaisuuden hyödyks kun huomaa että aikuinen ei toteuta uhkauksiaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en huuhtele tuttia jos se putoaa maahan. Ehkä sit oon joidenkin mielestä ihan kamala mutta voivoi :D


      Oot varmaan ihmetellyt, koska ne on siellä AIKA usein..

      Poista
  7. Täysin samoilla linjoilla sun kanssa!!
    Muutama vuosi sitten olin hoplopissa siskonpojan (sillo vajaa 3v) kanssa ja tietenki sitten mentiin peräkanaa siel kiipeilytelineissä yms.. Siel oli myös semmoi tosi pieni tyttö, arviolta 2v(?) siel ylhäällä. Mä sit huolissani tytön turvallisuudesta(kun tosiiam isot tytöt ja pojat meni kauhiaa vauhtia) kysyin tytöltä että missä sun äiti tai isi on.. Tyttö sit osotti kahvilanpuolelle jossa äiti istui nenä kii läppärissä.. No onneks tyttö pääs turvallisesti alas ja ne siitä sit pakkas kamat ja lähti..

    VastaaPoista
  8. Kasvatuksesta olen samoilla linjoilla kanssasi ja tulee itsekin komennettua muiden lapsia jos käytöstavat hakusessa. Pöpötkin on hyvästä mutta itse tulee pidettyä rajana sitä, mitä en itse tekisi/ minne en itse menisi, en laita lastakaan tekemään. Tyyliin en itse haluaisi ryömiä tai istuskella kaupan lattialla tai laittaa lattialle tippunutta ruokaa suuhun ennen huuhtelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itsekään kyllä ikinä laittaisi lattialle pudonnutta RUOKAA suuhuni tai Topin suuhun.

      Poista
  9. Pöpöjä ei pidä pelätä. Kaupan lattialla ryömimistä itse oudoksun, ei se mielestäni ole lasten paikka, varsinkaan vauvojen. Se mitä tulee vastustuskykyyn niin ei sitä tarvitse sieltä kaupan lattialta kerätä.
    Suhtaudun muutoinkin hieman skeptisesti tuohon vastustuskyvyn keräämiseen. Meillä on kaksi koiraa, minä olen täysimettänyt lastani 4kk ikään ja jatkanut sen jälkeen vielä 10kk asti. Siltikin vauvamme keräsi itseensä kolme flunssaa (rs-viruksen + korvatulehduksen x2) ja oksennustaudin 9kk ikään mennessä.. Ei se aina ole niin yksi oikoista, että bakteereja keräilemällä/välttämällä lapsesi sairastelee tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olekaan, mutta voi sitä ainakin yrittää :)

      Poista
  10. Itselläni ei ole lapsia, mutta työni takia useita tapauksia nähnyt ja eniten ärsyttää vanhemmat kun hokee aina samaa virttä. "jos et nyt tottele ei tulla enää koskaan" (ja ollaan 2-3päivän päästä taas hokemassa samaa virttä...
    Itsellä ollut kuri ja aikanaan sen haluan jatkaa lasteni kanssa silläkin uhalla, että vanhmmat pitää mua natsina!
    Ihana blogi sinulla :) kovasti täällä toiveissa oma kääryle mutta ei vielä..

    VastaaPoista
  11. Itsekkin näen paljon vanhempia jotka eivät pahemmin komenna lapsiaan ja antavat niin sanottuja sääntöjä ja tyhjiä uhkausia. Asun rivari ja kerrostalo alueella joten tätä tapahtuu paljon. Varsinkin kun näkee monta lasta jotka äidit ovat vain tuoneet omille vanhemmilleen asumaan eivätkä mummi ja pappa sitten pientä kullannuppua viitsi komentaa. Itselläni on 7kk sekä 4vuotias ja 4vn kanssa on semmoinen kokeiluvaihe päällä että 'tapahtuuko nyt oikeasti niinkun äiti sanoo jos teen mitä on kielletty'. Kyllä meinaan tapahtuu, joskus tuntuu että muuta vanhemmat ja vanhemmat ihmiset kattoo vähän pahalla silmällä kun alan tyttöä komentamaan ja toinen pistää tietenkin sen sääli-itkun päälle jos sillä viimeistään saisi sitten kaiken läpi ja äiti ei periksi anna. Joskus tuntuu jopa että olinkohan nyt vähän liian ankara kun mietin niitä muiden tuijotuksia, mutta meilläpäin sentään auktoriteetti pelaa ja lapsi tietää kun ei enää pelleillä ja osaa pyytää anteeksi.

    Oon hetki sitten alkanu lukemaan sun blogia ja aion lukea jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukemaan! :)

      Hyvä että teillä komennetaan jos on tarvetta, ei kannata toisten katseista välittää :)

      Poista
  12. Mielenkiintoinen teksti. En kyllä omaa lasta kaupan lattialle päästäisi, ei siksi, että siellä on pöpöjä vaan koska lapsi olisi muiden tiellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nääääh.. eihän se tiellä ole kun vahtii :)

      Poista

Kiitos, kun jätät kommentin!