keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Joululahja-postaus


Monessa blogissa on nyt pyörinyt joululahjatoiveita. Kerrotaan mitkä olisi mieleisiä, annetaan suuntaa toiveista. Näiden postauksien myötä rupesinkin miettimään sitä joulun ja lahjojen saamisen oikeaa ideaa.

Mitä mieltä te olette; toimitaanko lahjojen suhteen nykyaikana "oikein"?


Itse olen käsittänyt lahjat aina sellaisiksi asioiksi, että niitä saadaan jos saadaan. Niitä ei pyydetä, määritellä ja oleteta saavan jotakin tiettyä. Mielenkiinnon kohteita voi tottakai ääneen sanoa ja jotakin suuntaa antaa, mutta on ehkä vähän vastoin sitä joulun sanomaa vaatia jotakin tiettyä ja olettaa saavansa sen. Sen lisäksi on mielestäni väärin kieltää tuomasta jotakin. Itselleni lahjat ovat spontaani juttu, enkä kuvittelisi koskaan vaativani muita ihmisiä tuomaan jotakin tiettyä tai olla tuomatta jotakin tiettyä. Jokainen tuokoon mitä tuo, jos kokee haluavansa ostaa jotakin minulle tai pojalleni. Otan aina jokaisen lahjan kiitollisuutta pursuen vastaan.

Toistaen itseäni; lahjoja saadaan JOS saadaan ja jokaisella on oikeus tuoda mitä haluaa.

Muita, jotka ajattelee yhtään samalla tapaa kuin minä?


Aion kyllä tehdä oman "toivomuslistani" suuntaa näyttämään, mutta ei se tarkoita, että oletan niiden löytyvän paketeista. Annan ihmisille vapaat kädet enkä rajoita asiaa, joka on oikeasti vain vapaaehtoista.


Sen lisäksi kuulee aina näitä juttuja, että paljon lahjoja saanut kasvaa hemmotelluksi ja on lellitty pilalle. Meidän perheessä on aina saatu sekä annettu paljon lahjoja. Joulun tärkein sanoma on tottakai se yhdessäolo! Mutta meidän yhdessäolo rakentuu siitä päivästä, perinteistä, ruoasta ja myös niistä lahjoista.

Ikinä en ole lahjoihini pettynyt, vaikka kaikkea en ole saanut. Olen saanut vaikka mitä ja silti oppinut, että aina ei voi saada. En ole hemmoteltu enkä lellitty pilalle ja osaan arvostaa joulunhenkeä enemmän kuin niitä paketteja.

Ihan varmana tulemme antamaan Topillekin paljon lahjoja. Lahjalistaa kirjoitellaa pukille ja "pukki" tuo sitten mitä tarpeelliseksi näkee. Aiomme silti opettaa myös Topille sen, että maailmassa ei voi saada aina kaikkea mitä haluaa. Lahjat tulee ansaita kiltteydellä eikä ne ole itsestäänselvyys. Mielestäni se lahjojen määrä ei todellakaan tule määrittämään ihmistä vaan se kasvatus.

Moni valittaa, että leluja on liikaa ja lapsi ei tarvitse niin paljoa. Itse en tätä ymmärrä. Kyllähän aikuisetkin menettävät mielenkiintonsa joihinkin asioihin ja hankkivat uutta. Miksi lasten sitten pitäisi tykätä siitä samasta asiasta monen monta vuotta vain siksi, että sattui sitä joskus pyytämään? Aikuiset vaihtavat kännykkää, kun edellinen kyllästyttää. Uusia vaatteita ostetaan, kun halutaan päivittää tyyliä. Tekniikkaa, sisustusta ja niin edespäin... Ehkä se ei ole niin maailman loppu, jos lapsi kyllästyy Angry Birdseihin ja kiinnostuu Batmanista? Sitä voi sitten opettaa, että vanhasta voi luopua ja antaa/myydä ne ei kiinnostavat lelut pois. Käyttäytymällä hyvin voi sitten ansaita ne uudet Batmanit.


Itse en halua rajoittaa lapsen kiinnostumista, kyllästymistä tai uusista asioista innostumista. En halua rajoittaa lasta leikkimästä. Esimerkiksi kaverit määrittävät aika usein kiinnostuksen kohteet ja ainakin itse olen aina löytänyt uusia mukavia juttuja tuttujen avulla. Olen siis ajatellut, että en aio olla nihkeä asian suhteen. On se kurjaa olla porukan ainut lapsi, joka ei saa niitä uusia pokemoneja sen takia, että äiti käskee leikkiä vanhoilla leluilla. Silloin jää helposti porukan ulkopuolelle ja päätyy jopa kiusattavaksi tai syrjityksi.

Ja ennenkun joku väittää, että hemmottelen Topin pilalle niin kannattaa lukea teksti uudelleen. Koska mikään ei ole itsestäänselvyys eikä mitään saa sormia napsauttamalla. Asiat tulee ansaita ja uuden lelun saa vain käyttäytymällä nöyrästi sekä hyvin.

Saatoin toistaa itseäni monta kertaa, mutta nyt annoin vain ajatuksen juosta. Ja muistakaa! Tämä mitä tässä kirjoitan on VAIN oma mielipiteeni asiasta enkä tuomitse ketään. Jokainen kasvattaa tavallaan ja varmasti tietää parhaiten miten toimia :)

Ja nyt se kuuluisa "lahjalista" suuntaa antamaan siitä, mikä voisi olla kiva löytää paketista:

Topi rakastaa Brion leluja ja ne kestävät lattialle paiskomisen.

Junarataa jaksaa rakentaa, vaikka kuinka usein, joten lisäpalat ei koskaan ole haitaksi.

Dubloista tykkää jopa tämä äiti, joten niitä vaan lisää niin päästään leikkimään ja rakentamaan.

No se kiikku olisi kyllä kiva juttu! Vielä sellainen, jossa on kunnon istuinosa. 

Leikkiruokia erilaisissa variaatioissa sekä kokkausvälineitä.


En tiedä vielä mitä me ostamme, mutta pulkka olisi jees, koska lampaantalja jo löytyy. Sen lisäksi harkitaan muovimopon hankintaa, äänikirjoja sekä kylpyleluja. Jokin oma musiikkisoitinlelujuttukin olisi varmasti pojan mieleen. Niin ja se astiakaappi Briolta, kun se jäi nyt hommaamatta. Oma haukkuva liikkuva koira? Petivaatteita? Leikkipuhelin?

Topi leikkii paljon kotona ja tykkää leluistaan. Ollaan juuri annettu vauvalelut pois ja hankittu taaperoleluja tilalle. Meillä ei ainakaan ole mitään liikaa, koska lelujen avulla poika on antanut meille myös omaa aikaa tehdä ruokaa tai siivota. Sitä omaa aikaa kuitenkin tarvitaan eikä näin pieni jaksa leikkiä kauaa samoilla leluilla... Joten eiköhän sieltä kuusen alta löydy useampi paketti. Mikäli siis Topi käyttäytyy, heh heh :D


Itselle toivon ihan mitä vaan kukakin haluaa ostaa. Pyjamanhousuja, sukkia, karkkia, ripsaria, muumimukeja tai kulhoja, lahjakortteja... lista on loputon, koska tälle tytölle kelpaa mikä vain!


Ethän loukkaannu mielipiteestäni, koska se ei ole kirjoitettu loukkaukseksi kenellekään! Ja mielelläni luen ihmisten lahjalistoja olettamatta omiani siitä, että joku olisi itsekäs vaatija sekä arvostamaton moukka! ;)

33 kommenttia:

  1. mä olen kamala akka ja oon kieltäny tuomasta rasittavia soivia leluja :D todennäkösesti Ninna tosin saa niitä ainakin kummitädiltään, joka ei mua kuuntele ja tuo ihan vaikka kiusallaan sen leikkikitaran <3

    meijän synttärilahja ja joululahjalista näyttää muuten aika samalta kuin teidän eli brioa ja dubloja (Lapsi ei muuten varmaan tajua onko puulelu ikean vai brion :D ). Toiveissa on myös lämpöpussi rattaisiin (pappa antaa rahat ja mä käyn ostamassa ja paketoin :D ).

    Ite oon toivonu Thomas Sabo-korua, jota sit on helppo kerätä pitempään, niin on sit miehen lahjahuolet poistunu vuosiksi.. Ja muumi-mukeja tai kippoja tiedän jo siskoltani saavan, niin kuin joka vuosi siitä saakka kun oon 12vuotta täyttäny.. mulle on vaan vaikee ostaa mitään jouluksi kun synttärit on 10 pvää ennen jouluaattoa :) tärkeintä on yhdessä olo suvun kesken <3 hyvä ruoka ja herkut tietenki kuuluu asiaan ja lahjat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahha repesin tolle kamalalle akalle :D :D

      Ja joo ne Ikean toimii myös, mutta on jotenkin tosi tylsiä :O Siis Topia kiinnostaa Briot paljon enemmän, kun niissä on yksityiskohtia ja värejä enemmän!

      Minkä lämpöpussin aiot hankkia?

      En malta kyl oottaa sitä yhdessäoloa :) Ja ruokaa :P

      Poista
    2. No kun en tiiä minkä :D haaveilen T2H-pussista, mut ei taida pappa niin paljoa rahaa antaa että sais semmosen hankittua :/ :D
      mut joku kiva mikä sopii meijän harmaisiin kukka emmaljungiin :)

      Poista
    3. en tiiä viel minkä :D haaveilen T2H pussista, mut ei taida pappa niin paljoa antaa :/ :D
      jonku kivan joka sopii meijän harmaisiin kukka emmaljungiin :) oon miettiny Brion Shinyä pinkkinä, mut saa nähä :)

      Poista
  2. No mä olen todennut itse parhaaksi sen että vielä kun Niko on noin pieni eli ens kuussa tulee se vuosi täyteen että lelujen kanssa less is more eli yksi tai muutama lelu on kerrallaan käytössä (loput menee piiloon). Niko häkeltyy suuresta lelu määrästä ja sit ei leikeistä tuu mitään (menee heitellyksi/paiskomiseksi). Oon todennut myös että mielenkiinto säilyy leluihin pidempää kun ne ei oo jatkuvasti näköpiirissä. No sitten tähän lahjajuttuun niin kyllä mä oon antanut kans kaikkien tuoda mitä tahtoo mutta jos joku on kysynyt niin oon sitten kyllä antanut lahjavinkkejä. Lelujen määrään täytyy todeta se fakta että mitä useemmin ja määrällisesti paljon niitä saa niin sitä vähemmän ne tuntuu miltään (esim. lapsen vaikeeta iloita yhdestä tikkarista jos on tottunut samaan aina pussin karkkia) Mutta niin kuin sanoit että jokainen vanhempi tekee niin kuin parhaaksi katsoo eikä lelujen ja lahjojen määrässä ole mitään neuvolan suosituksia :D kultainen keskitie ja kasvatus on näissä varmasti se avainsana. Ehkä vähän sekava tää mun kirjoitus :/ Mutta ihanaa joulun aikaa Anette! -Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta että kaikilla on eri tavat ja se oikeestaan on vaan rikkaus ettei olla samanlaisia kaikkien kanssa :)

      Topi esimerkiksi ei häkelly, vaikka leluja olisi paljon. Meillä lelut on koreissaan ja kun aletaan uudet leikit niin vanhat siivotaan yhdessä pois :) Joskus jtn voi toki lojua ympärillä, kun ei kaikki oo teemoittain :D

      Meillä osa on myös piilotettuna! Ja kaivetaan esiin välillä.

      Ja täytyy sanoa, että Topilla kaikki aina joka paikassa tuntuu nyt olevan sitä paiskomista -.- Meillä on se vaihe menossa...

      Poista
  3. Meidänkin toivelistalta löytyy Brioa ja Duploja :)

    VastaaPoista
  4. Oon itteni suhteen tehny niin, että jos oon tarvinu jotain kalliimpaa tai erikoisempaa, saatan vihjata siitä miehelle tai lähisukulaisille. Koska tiedän, että lahjoja on kuitenkin niiltä ihmisiltä tulossa, on sama pyytää jotain mikä olisi oikeasti hyödyllistä. :D Vihaa sitä, että pitää antaa turhaa krääsää lahjaksi ihan vain siksi, että on pakko antaa lahja toiselle. Lapsena sain aina todella paljon lahjoja, mutta silti en mielestäni ole pilalle hemmoteltu vaa osasin arvostaa jokaista lahjaa jonka sain. Näin vanhenpana lahjamäärät ovat tietysti vähentyneet, mutta laatu on sitäkin parempaa! Laadulla tarkoitan siis sitä kuinka hyvin lahjaa on ajateltu juuri minulle. Yleensä saan lahjaksi yöpukuja, pörrösukkia ja kirjoja eli sydäntä lämmittää kun minut tunnetaan niin hyvin. ;)

    Nyt onkin edessä ensimmäinen joulu pikkuneidin kanssa ja saa nähdä kuinka sukulaiset innostuvat ostelemaan lahjoja. En ole pyytänyt mitään, mutta en myöskään kiellä ostamasta mitään. Jokainen tehköön miltä itsestä tuntuu. :) Itse emme varmaa kauheasti neidille jouluksi tavaraa osteta, koska ikää ei kuitenkaan pienellä ole vielä kauhean paljoa. Ehkä vuoden päästä tilanne on jo eri. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä kannattaa vihjata tottakai jos jtn kalliimpaa tarvii :) Mutta mun mielestä ei olettaa, että sen sitten tosiaan varmana saa..

      Mä en itse kyllä koskaan osta lahjaa vaan sen takia että pitäs ostaa. Ostan sen omasta halustani :) Joskus tulee ostettua toisen mielestä krääsää, koska aina ei ajatus kohtaa! Parasta on se kun onnistuu ostamaan juuri oikeanlaisen lahjan!!

      Me ei ostettu topille viime jouluna muutaku vaatteita, kun ei se tosissaan muuta tarvinnut 2kk iässä ;)

      Poista
  5. Sulle tuli uusi lukija :)

    Aika samanlaiselta voisi näyttää meidän pojan lahjalista! Brion puulelujen en ole edes tiennyt olevan noin kivan näköisiä! Pitääpäs tutkia niitä lisää... Mä olen samaa mieltä, että ei ole väärin, jos lapsella on useampi lelu kuin muutama. Mulla meni viime jouluna kuitenkin aivan yli, kun poika oli kolme kuukautta ja yhtä monta sataa taisi palaa vauvan paketteihin. Sen vuoksi tänä vuonna olen päättänyt ottaa iisimmin ja pyytää juuri kummeilta ja mummeilta tiettyjä lahjoja, kun kuitenkin pohtivat mitä ostaa Miolle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa!! Uudet lukijat on aina ihana juttu!! :)

      Brion puulelut on huippuja! Tosin hinta liikkuu 10-30e välillä eli osa voi olla kalliitaki!

      Me ei ekana jouluna ostettu muutakun vaatteita. Tänä jouluna ajattelin ostaa leluja ainakin :) Kiva kun toinen ymmärtää jo!

      Poista
  6. Meillä on yleensä sukulaisilla tapana kysyä mitä toivoo lahjaksi. MIkä on sinänsä hyvä ettei tule montaa samaa juttua, esim 3
    tismalleen samanlaista dublo pakettia. Tietty hyvän maun rajoissa pysytään eikä toivota mitään ulkomaanmatkoja. Meille kelpais ihan serkkupoikien vanhat brion junaradatkin, jos ne olisi vielä tallessa. Ja saa niihin kääröihin paketoida muutakin kuin mitä toivelistassa on ollut.

    Itse en aijo toivoa mitään, mutta tiedän kuitenkin saavani paketin mummulta. Tosin aijon ostaa itselleni sen muutto muumimukin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hyvä tosiaan myös sopia, jos joku tuo jtn tiettyä! Just ton takia, ettei ihmiset tuo sit kaikki samaa :D

      Mä voisin ihan hyvin olla ilman lahjojakin! Antaminen on parasta!

      Poista
  7. Mäki oon aina saanu ihan hirveet kasat lahjoja, ja oon kyllä osannu arvostaa kaikkia! Mut joulu ja synttärit on meijän perheessä ollu oikeestaan ainoita aikoja, millon niitä leluja ja tavaroita saa! :)

    Multa kummit ja isovanhemmat kysyy, että mitä halutaan lahjaks, mä annan jokaiselle just suuntaa antavia toiveita, ja ne todellakin on vaan toiveita, ei pakkoja! :) Viime vuonna pyysin vaatteita ja niitä me sit kans saatiin ja toki saatiin muutakin! :) Tänä vuonna haluisin lampaantaljan Sylsterille, mutta se varmaan ostetaan itse, tai sitte mun vanhemmat sen ostaa, meillä on jo pulkka, mut tarvii sen lämmikkeen ;) Itselle mä en juurikaan mitään toivo, paitsi tolta ukkelilta pyydän varmaan rikkaimurin, saan kyllä luultavasti lahjoja, mutta ne on sitte tarkoin mietitty just mulle! :)

    Mä rakastan joulussa sitä, että kokoonnutaan isolla porukalla mun vanhemmille. Eli siellä on siis meidän pieni perhe, sit on tietty mun vanhemmat, mun kaikki neljä sisarusta, mun mummi ja pappa ja sit mun täti ja kaks serkkua! :) Se on ihanaa rentoo yhdessä oloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaikista tuu "hemmoteltuja", vaikka niitä lahjoja saisikin paljon! :)

      Mullekin joulussa tärkeintä on se yhdessäolo♥♡♥

      Poista
  8. Mä oon niin onnellinen vaikka saisin suklaata useammaksi kuukaudeksi :) Toi lammas-keinuheppa on ihana, mä tykkään. Aatu ei ymmärrä kyllä en päälle mitään, mut kun tuosta saa sen maijal oli karitsa, karitsa laulun englanniksi pauhaamaan ni johan tulee hymy. Itse ajattelin pyytää kirjoja Aatulle, koska niitä meillä ei ole lähes ollenkaan. Lahjakortit on myös mieluisia ja varsinkin pehmeät paketit. On ihana saada uus löhöily asu ja vetästä se joulusaunan jälkeen päälle. Alkaa tälle ei-niin-joulunystävälle tulla pienen pieni joulu(aatto)kuume.

    VastaaPoista
  9. Näistä synttäri- tai joululahjojen määrästä on ollut paljon keskustelua kavereitten ja sukulaistenkin kanssa. Tiedän, että lahjoja tulee pikkumiehelle monesta suunnasta, joten itse emme osta kuin yhden tai kaksi, poikahan on vasta 3 kk jouluna. Lisäksi kun meillä on ristiäisetkin vasta tulevana viikonloppuna, niin lahjoja tulee paljon sieltäkin. Mutta pulkkaa ja jonkunnäköstä karvaa tai taljaa siihenkin toivotaan. :) Vaatteet on toki kivoja, mutta mieluiten ottaisin liikkeisiin lahjakortit, koska olen, kiitos sun blogin (:D), melkoisen tarkka, mitä pojalle laitetaan päälle. :D Olen myös sanonut, että jos esim. kirjoja haluaa tuoda, niin kirpparilta ostetut käyvät mainiosti, ei tarvii olla uutta, eikä ainakaan kallista!

    Olen muutamana jouluna ollut katsomassa aattoillan menoa serkkujeni (nyt 10 v. ja 7 v.) luona, ja minusta on erittäin surullista, että pukki tuo heille lahjoja n. 2 jätesäkillistä per lapsi. Muksut eivät todellakaan arvosta lahjoja, varsinkaan vaatteita, vaan paketit revitään äkkiä auki ja sitten seuraavan kimppuun. Lopulta koko olohuone on täynnä paperitolloja ja puoliksi avattuja paketteja. Toivottavasti vanhempana osaavat olla kiitollisia siitä, millasta heillä on joskus ollut.

    Yksi serkkuni (oli silloin varmaan jotain 5v, nyttemmin jo täysi-ikäinen) sai yhtenä jouluna vaatepaketin, jonka tiestin olevan Mummultamme. Tytön kommentti oli "Taas jotain tyhmää". Okei, lapset on lapsia ja arvostavat varmasti tuon ikäisenä enempi leluja, mutta mulle tulee edelleen kyynelet silmiin kun mietin tota tapausta. Loukkaannuin Mummuni puolesta niin paljon. :D Nyttemmin tyttö on hemmoteltu, itsekeskeinen, eikä saa kavereita oman käytöksensä takia. Toivon, että saan omista lapsistani sellaisia, että osaavat sanoa "kiitos" kaikesta, mitä saavat, eivätkä ainakaan möläytä tollasia suustaan.

    Täälläkin on hirveä jouluintoilu jo päällä, ja yhden lahjan olen ostanutkin jo. Ristiäisten jälkeen olen antanut itselleni luvan alkaa laittaa jouluvaloja kotiimme. :D
    Hyvää joulunaikaa sinne ja Topille terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan pitkä vastaus :D ♥

      Me ei ostettu Topille ekana jouluna (2kk) muutaku vaatteita :) Ja muutenkin sai vaan muutaman paketin!

      Kiva kuulla, (vai onkohan se nyt niin kiva?) että mun vaate tarkkuus tarttuu muihinki :P Ei pääse sun tutut helpolla! Oon otettu :D

      Ja joo en mäkään kahta jätesäkillistä tolle pikkuselle ala hankkimaan :) Muutaman isomman kivan jutun!

      Mä muistan, kun mun mummi osti siskolle nuken vaatteita ja kalliita semmosia. Tää vaan totes, että en leiki enään nukeilla ja ne on tyhmiä. Mua itkettää vieläki D: En halua, että Topi IKINÄ sanoo noin kellekään!!

      Joulunaikaa sinnekin ja välitän terkut :)

      Poista
  10. pikkumiehelle parkkitalo... fisher priceltä ja uusia astioita leikkikeittiöön ja keinuhevonen ois magee!! mistä toi junakeinuhevonen on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googletin vaan jtn niin tuli kuva... kurkkaas lekmeriltä? :)

      Poista
  11. Tuo vedettävä kirahvi ja musta veturi on kyllä ihania :) Muutenkin kivoja asioita mietintälistalla. Nuo keinut on mielettömän suloisia.

    Minäkään en usko, että liiallinen lahjamäärä tekee lapsesta automaattisesti hemmotellun tai kiittämättömän. Kasvatushan se ratkaisee. Meillä lapset sai viime vuonna silti vähän liikaakin paketteja. Mun pitäisi ehkä laittaa joskus kuva asiaa havainnollistamaan, mutta ne ei todellakaan mahtuneet kuusen alle vaan täyttivät puoli olohuonetta, ja... no, niitä siis oli liikaa. Tänä jouluna ollaan päätetty että kotiväeltä lapset saa kumpainenkin viisi pakettia, joihin laitetaan sitten mitä laitetaan. Osaan leluja, osaan jotain tarpeellista. Ei kuitenkaan niin että kaikkia tarpeellisia hankintoja jätettäisiin Joululle, vaan hankitaan ne mitä normaalistikin hankittaisiin. Muilta lapset ehkä saavat joitakin paketteja, mutta hankala sanoa mitä, keneltä ja montako.

    Meillä Maalistyttö on tykännyt leikkiä Babyworld- sarjan vauvajunalla (kyseessä kuitenkin leikki-ikäisille suunnattu lelu nimestään huolimatta :D), ja huomattiin eilen kaupassa asioidessamme että siihen sarjaan on saatavilla lisätarvikkeita, joten yhdestä paketista todennäköisesti tulee löytymään niitä. Muutoin ehkä pyyhettä ja sen semmoista, pitää nyt vielä miettiä tarkemmin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Briot on sulosia ja näyttää lattialla lojumassakin kivalta! Niitä on myös helppo ostaa lapselle.

      Ja eikö hei joskus saa mennä överiksi? :D Tuskin teidän lapset pilalla on,vaikka yhtenä jouluna karkaski vähän mopo käsistä ;D

      Poista
  12. Njaa, mie en oo koskaan ottanut suuntaa tai toiseen kantaa minkä verran paketteja pitäis olla, tulee sen verran kun on tullakseen. Mä olen yleensäkin sellanen et ostan lapsille jotain silloin ko siltä tuntuu, ei tarvii olla mikään erityinen päivä. Eli aika rennoin menoin, taashan sitä lahjaa tulee, musta se on ihan kiva. Ja vaikka meilläkään lapsilta ei oo lahjoja puuttunut niin kyllä ne silti joulussa tärkeimpänä pitää sitä et ollaan kaikki yhdessä ja juhlitaan. Ihmiset ottaa ihan liikaa stressiä lahjoista ja niiden määrästä...

    Musta ois ihan kiva jos paketeista kuoriutuis isommille legoja ja tolle minille sitten vauvaleluja, dubloja ja brioa. Ja kaikille toki myös pehmeitä paketteja. :) Itsestä ei oo niin väliä, olis parempi jos saatais koko porukka jotain yhteisesti, vaikka lautapeli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot tässä asiassa hyvin paljon samanlainen kun mä :)

      Poista
  13. Ei liity nyt jouluun, mutta nousi mieleen tästä sinun kirjoituksesta kuitenkin se, miten varovainen joutuukin olemaan blogikirjoittamisessa. Kun monesti korostat sitä, että kyse on vain ja ainoastaan sinun mielipiteestäsi ja arvoistasi etkä pyri sanomaan, että ne olisivat yhtään sen parempia jonkun toisen ajatuksiin... Niin tokihan järkevän ihmisen tulisi ymmärtää, että mielipiteitä on monia ja niitä ei voi laittaa niinkään parhuusjärjestykseen -ei ainakaan objektiiviseen sellaiseen. Sinänsä siis tuntuu turhalta, että sitä pitää erikseen kirjoittaa ylös mutta sitten taas ymmärrän, että kaikki eivät sitä tunnu tajuavan, vaikka kuinka korostaisit, että TÄMÄ ON VAIN MINUN MIELIPIDE.

    Joulujutuista kirjoitan blogiini joku kerta, niin en tähän nyt rupea siitä raapustelemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon saanu nyt semmosia raivokommentteja vaan omista mielipiteistä ja jutuista että oksat pois :O Aina en ymmärrä ihmisiä ja sitä, että pikkuasioihin on pakko takertua.

      Oon miettiny tätä samaa paljon!

      Poista
  14. Plimmmmm!!! Sulle tuli voitto mun blogissani :)

    miopoikanimio.blogspot.com

    VastaaPoista
  15. Siis apua,miten ahdisti lukea tätä postausta!! Juuri luin lastenpsykiatrin artikkelinsiitä,että lasta ei missään nimessä saisi opettaa siten että esim lelut ym kivat jutut ansaitaan hyvällä käytöksellä. Tälläisellä käytöksellä vanhempi viestii lapselle,että lapsi kelpaa vain hyväkäytöksisenä ja ansaitsee kivoja asioita vain jos ei ole oma itsensä ja nimenomaan lapsi,vaan pitää osta käyttäytyä tietyllä tavalla..voi aargh,ahdistuin todella sinun kirjoituksesta ja lapsesi puolesta. Suosittelen googlaamaan tuon artikkelin,on Jari silkkisen kirjoittama. Ihan kasvatuksen peruspilareita.. Sanoisin,että lapselle enemmän hyväksyntää,rakkautaa,aikaa,läheisyyttä,vähemmän leluja.näin lapsi saa vahvan itsetunnon ja ei paljon haittaa jos joku heikkoitsetuntoinen kakara kiusaa,jos ei ole pokemoneja..huomatta on oman kolmen lapsen kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että olet löytänyt teille toimivan tavan :)

      Jokainenhan kasvattaa tosiaan tavallaan ja löytää ne omat tavat tehdä.

      Lähinnä hyvällä käytöksellä saa jotakin idea tarkoitti sitä, että jos lapsi käyttäytyy törkeästi niin sillon ei kyllä mitään putoa :)

      Poista
  16. Mulla tuli tää postaus takas mieleen, kun siskopuoli toi meille PERHE-lehden, jossa oli artikkeli lelujen määrästä. Siinä oli, että mitä enemmän lapsella on leluja/tavaraa, sitä vähemmän hän niitä arvostaa ja sitä herkemmin niitä kinuaa lisää. Artikkelissa mainittiin myös "merkkitietoudesta", puolitoistavuotiaat lapset osaavat jo erottaa "merkkivaatteet", mikä on ihan järkyttävää. Ainahan se on ollut niin, ettei erilaisuutta hyväksytä, mutta nykyään se tuntuu olevan ihan yliammuttu juttu, kun pitää olla tietynmerkkiset vaatteet/kengät/laukut/kaikki, että tulee hyväksytyksi ja saa kavereita.

    Mut niin, ei mulla siis mitään ihmeellistä. :D Ja tämä ei ollut mikään arvostelu kenenkään äitiyttä kohtaan, mutta laittanee ajattelemaan kuitenkin.

    VastaaPoista

Kiitos, kun jätät kommentin!