sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Syysväsy


Syksy tuli. Olin asiasta aluksi ihan innoissani, kunnes iski se jatkuva harmaus sekä sade. Vellova ikävä sää, joka työntää kaikki mahdollisimman tiukkaan viltin sisälle. Aamulla on synkkää, iltapäivällä on pimeää ja illalla vasta valonpuute onkin todellinen. Tuntuu, ettei mikään pääse läpi tuon pilvikatoksen.

Syysväsy. Tunteeko kukaan sitä termiä? Kun aamulla sänky kutsuu liian houkuttelevasti tai vastaavasti pehmeä sohva. Ulkoilma saa vilunväristykset selkäpiihin ja tekee mieli muuttaa päiväntasaajalle. Päivien vakiovieras on haukotus ja etenkin se pitkäveteinen olemattomuus. Kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Ei haluaisi laittaa ruokaa, ei mennä mutavelliin pyörimään eikä oikeastaan tehdä yhtään mitään!

Saisinko tynnyrin kiitos, jonne voisin piiloutua höyhenien sekaan nukkumaan syysunta. Ilman ääniä, ilman tekemistä ja ilman mitään muuta, kun pehmeä uni.

Tältä tuntuu joskus. Ja tökkii niin pahasti, että ei mitään järkeä. En ole yhtään tämän vuodenajan ystävä. Rakastan valoa, kauneutta ja sitä, että voi elää sisäisen vaikuttuneisuuden kautta. Syksyn alku oli upea ja pidin siitä, mutta tämä välivaihe ennen talvea on ihan järjetön. 

Toki pitää muistaa pienet ihanat asiat, joista repiä sitten sitä iloa. Jos maailma ei tarjoa mitään, sitä pitää itse kaivella kahta kauheammin.

Villasukat lämmittämässä jalkoja. Hetken kirpeä kävely keskiyöllä. Räiskyvä takkatuli. Glögi!! Yksittäinen auringonsäde. Pehmeä viltti sohvalla. Ensilumi. Kuuma pitkä suihku. Auton penkinlämmitin. Pitkä ja lämmin talvitakki. 

Siinä on niitä pieniä iloja, joista itse nautin jostain syystä todella paljon. Pieniä huomioita, jotka haluavat muistuttaa, ettei kaikki olekaan niin tasaista ja tylsää. Puhumattakaan toki siitä, että on se oma lapsi, joka keksii jokainen päivä jotakin uutta. Sitä on pakko tehdä ruoka, mennä ulos ja keksiä tekemistä. Täytyy jatkaa elämistä, vaikka maailma hetkeksi pysähtyisikin. 

Minkälaisia pieniä ilonaiheita sinä keksit?


Ps. Sain energialampun ja aion todella käyttää sitä, jos se toivottavasti auttaisi tähän kaamosmasennukseen.


8 kommenttia:

  1. Osaan hyvin samaistua tuohon fiilikseen.. :/ Mutta uudet reseptit, joulusiivous ja kämpän koristelut toivottavasti saa äitien mielet virkeiksi ja kohta me jo hikoillaan ja nautitaan taas vasta ajetun nurmikon tuoksusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulusta saa paljon energiaa ja valoa! :) Etenki puhdas koti ;)

      Poista
  2. Mä innostun tän kaiken synkkyyden keskellä ihanista syksyvaatteista. Lämpösistä collegeista, maihareista sun muista. :)
    Joka aamu kellon soidessa 5.35 kouluunlähön merkiks tekis mieli täälä kans painaa kello niin pois eikä huvittaisi lähtee polkemaan pysäkille kun tietää että kun tulee kotiin, on jo yhtä pimeetä. Lähestyvä joulu kohentaa myös fiilistä ja ensi lumistakin innostun aina! :D

    VastaaPoista
  3. Mua ei syksy oo koskaan masentunut! Nyt laitat jouluvaloja ja kynttilöitä niin ei tarvi istua pimeässä =) Kerro sit, et toimiiko se lamppu!!

    VastaaPoista
  4. Täällä toinen syysväsynyt. Voisko marraskuun poistaa kalenterista?

    VastaaPoista
  5. Kirjoittelinkin juuri itsekin tästä syysväsystä blogiin. Hoh hoijaa ja zzz.. Täällä on niin samat fiilikset! Mutta ilonaiheena suurempana on molempien poikien marraskuiset synttärit, joita on nyt juhlittu kahdessa erässä :) Hei, kerropas sitten että koetko hyödylliseksi tuon kirkasvalolampun! Luin, että sen ääressä pitäisi (aamu)päivällä istua puolesta tunnista tuntiin ja mietin, että miten se käytännössä onnistuu kun pojat pitää aikalailla liikkeessä koko päivän.

    VastaaPoista
  6. Väsyttää, väsyttää..aina vaan vois nukkua :(
    Ihana kamalan pimeää vaan päivästä toiseen. Märkää, kylmää ja hiekkaista kun lasten kanssa ulkoilee. Mulla ainakin aloitekyky aika nollassa. Tulisi jo lumi!

    VastaaPoista
  7. Sitten kun on kokenut jotain todella järkyttävää,kuten vakava sairaus,niin yks pimeä syksy ei tunnu missään.Sitä vaan on onnellinen jokaisesta eletystä ja uudesta päivästä,satoi tai paistoi.Eikä todella ole tarkoitus väheksyä kenenkään syysmasennusta! Voin puhua vain itsestäni ja omista kokemuksistani.Enkä toivo kenellekään tapahtuvan mitään ikävää.Iloitaan läheisistämme,kynttilöistä ja tulevasta joulusta! Ja kohta toivottavasti päästään tekemään lumiukkoja ��




    VastaaPoista

Kiitos, kun jätät kommentin!