keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Joululahja-postaus


Monessa blogissa on nyt pyörinyt joululahjatoiveita. Kerrotaan mitkä olisi mieleisiä, annetaan suuntaa toiveista. Näiden postauksien myötä rupesinkin miettimään sitä joulun ja lahjojen saamisen oikeaa ideaa.

Mitä mieltä te olette; toimitaanko lahjojen suhteen nykyaikana "oikein"?


Itse olen käsittänyt lahjat aina sellaisiksi asioiksi, että niitä saadaan jos saadaan. Niitä ei pyydetä, määritellä ja oleteta saavan jotakin tiettyä. Mielenkiinnon kohteita voi tottakai ääneen sanoa ja jotakin suuntaa antaa, mutta on ehkä vähän vastoin sitä joulun sanomaa vaatia jotakin tiettyä ja olettaa saavansa sen. Sen lisäksi on mielestäni väärin kieltää tuomasta jotakin. Itselleni lahjat ovat spontaani juttu, enkä kuvittelisi koskaan vaativani muita ihmisiä tuomaan jotakin tiettyä tai olla tuomatta jotakin tiettyä. Jokainen tuokoon mitä tuo, jos kokee haluavansa ostaa jotakin minulle tai pojalleni. Otan aina jokaisen lahjan kiitollisuutta pursuen vastaan.

Toistaen itseäni; lahjoja saadaan JOS saadaan ja jokaisella on oikeus tuoda mitä haluaa.

Muita, jotka ajattelee yhtään samalla tapaa kuin minä?


Aion kyllä tehdä oman "toivomuslistani" suuntaa näyttämään, mutta ei se tarkoita, että oletan niiden löytyvän paketeista. Annan ihmisille vapaat kädet enkä rajoita asiaa, joka on oikeasti vain vapaaehtoista.


Sen lisäksi kuulee aina näitä juttuja, että paljon lahjoja saanut kasvaa hemmotelluksi ja on lellitty pilalle. Meidän perheessä on aina saatu sekä annettu paljon lahjoja. Joulun tärkein sanoma on tottakai se yhdessäolo! Mutta meidän yhdessäolo rakentuu siitä päivästä, perinteistä, ruoasta ja myös niistä lahjoista.

Ikinä en ole lahjoihini pettynyt, vaikka kaikkea en ole saanut. Olen saanut vaikka mitä ja silti oppinut, että aina ei voi saada. En ole hemmoteltu enkä lellitty pilalle ja osaan arvostaa joulunhenkeä enemmän kuin niitä paketteja.

Ihan varmana tulemme antamaan Topillekin paljon lahjoja. Lahjalistaa kirjoitellaa pukille ja "pukki" tuo sitten mitä tarpeelliseksi näkee. Aiomme silti opettaa myös Topille sen, että maailmassa ei voi saada aina kaikkea mitä haluaa. Lahjat tulee ansaita kiltteydellä eikä ne ole itsestäänselvyys. Mielestäni se lahjojen määrä ei todellakaan tule määrittämään ihmistä vaan se kasvatus.

Moni valittaa, että leluja on liikaa ja lapsi ei tarvitse niin paljoa. Itse en tätä ymmärrä. Kyllähän aikuisetkin menettävät mielenkiintonsa joihinkin asioihin ja hankkivat uutta. Miksi lasten sitten pitäisi tykätä siitä samasta asiasta monen monta vuotta vain siksi, että sattui sitä joskus pyytämään? Aikuiset vaihtavat kännykkää, kun edellinen kyllästyttää. Uusia vaatteita ostetaan, kun halutaan päivittää tyyliä. Tekniikkaa, sisustusta ja niin edespäin... Ehkä se ei ole niin maailman loppu, jos lapsi kyllästyy Angry Birdseihin ja kiinnostuu Batmanista? Sitä voi sitten opettaa, että vanhasta voi luopua ja antaa/myydä ne ei kiinnostavat lelut pois. Käyttäytymällä hyvin voi sitten ansaita ne uudet Batmanit.


Itse en halua rajoittaa lapsen kiinnostumista, kyllästymistä tai uusista asioista innostumista. En halua rajoittaa lasta leikkimästä. Esimerkiksi kaverit määrittävät aika usein kiinnostuksen kohteet ja ainakin itse olen aina löytänyt uusia mukavia juttuja tuttujen avulla. Olen siis ajatellut, että en aio olla nihkeä asian suhteen. On se kurjaa olla porukan ainut lapsi, joka ei saa niitä uusia pokemoneja sen takia, että äiti käskee leikkiä vanhoilla leluilla. Silloin jää helposti porukan ulkopuolelle ja päätyy jopa kiusattavaksi tai syrjityksi.

Ja ennenkun joku väittää, että hemmottelen Topin pilalle niin kannattaa lukea teksti uudelleen. Koska mikään ei ole itsestäänselvyys eikä mitään saa sormia napsauttamalla. Asiat tulee ansaita ja uuden lelun saa vain käyttäytymällä nöyrästi sekä hyvin.

Saatoin toistaa itseäni monta kertaa, mutta nyt annoin vain ajatuksen juosta. Ja muistakaa! Tämä mitä tässä kirjoitan on VAIN oma mielipiteeni asiasta enkä tuomitse ketään. Jokainen kasvattaa tavallaan ja varmasti tietää parhaiten miten toimia :)

Ja nyt se kuuluisa "lahjalista" suuntaa antamaan siitä, mikä voisi olla kiva löytää paketista:

Topi rakastaa Brion leluja ja ne kestävät lattialle paiskomisen.

Junarataa jaksaa rakentaa, vaikka kuinka usein, joten lisäpalat ei koskaan ole haitaksi.

Dubloista tykkää jopa tämä äiti, joten niitä vaan lisää niin päästään leikkimään ja rakentamaan.

No se kiikku olisi kyllä kiva juttu! Vielä sellainen, jossa on kunnon istuinosa. 

Leikkiruokia erilaisissa variaatioissa sekä kokkausvälineitä.


En tiedä vielä mitä me ostamme, mutta pulkka olisi jees, koska lampaantalja jo löytyy. Sen lisäksi harkitaan muovimopon hankintaa, äänikirjoja sekä kylpyleluja. Jokin oma musiikkisoitinlelujuttukin olisi varmasti pojan mieleen. Niin ja se astiakaappi Briolta, kun se jäi nyt hommaamatta. Oma haukkuva liikkuva koira? Petivaatteita? Leikkipuhelin?

Topi leikkii paljon kotona ja tykkää leluistaan. Ollaan juuri annettu vauvalelut pois ja hankittu taaperoleluja tilalle. Meillä ei ainakaan ole mitään liikaa, koska lelujen avulla poika on antanut meille myös omaa aikaa tehdä ruokaa tai siivota. Sitä omaa aikaa kuitenkin tarvitaan eikä näin pieni jaksa leikkiä kauaa samoilla leluilla... Joten eiköhän sieltä kuusen alta löydy useampi paketti. Mikäli siis Topi käyttäytyy, heh heh :D


Itselle toivon ihan mitä vaan kukakin haluaa ostaa. Pyjamanhousuja, sukkia, karkkia, ripsaria, muumimukeja tai kulhoja, lahjakortteja... lista on loputon, koska tälle tytölle kelpaa mikä vain!


Ethän loukkaannu mielipiteestäni, koska se ei ole kirjoitettu loukkaukseksi kenellekään! Ja mielelläni luen ihmisten lahjalistoja olettamatta omiani siitä, että joku olisi itsekäs vaatija sekä arvostamaton moukka! ;)

tiistai 29. lokakuuta 2013

Pientä juttua päivästä ja ne vintage kuvat!



Tänään tapahtui paljon asioita. Hyviä, tylsiä ja ihaniakin.


Aamu oli ensinnäkin ihan uskomaton. Säpsähdin yhtäkkiä hereille ja tajusin, että on tosi kirkasta ulkona. Koko huone oli valoisa, jota se ei yleensä ole 7-8 aikaan, kun Topi herää. Hapuilin kiireessä kännykkää ja kello näytti noin 9.30. Paniikki iski! Oltiin sovittu kaverin kanssa treffit muskariin puolentunnin päähän. Vihaan itse todella paljon feidaamista ja sitä, että jättää tulematta tapaamiseen ja nyt sitten meille kävi näin. Jäi meidän ensimmäinen muskari välistä... Jotain positiivista asiassa oli kuitenkin; Topi nukkui 10.30 asti. Niin mikä kellojen siirto?

OHO, tuli vähän nukuttua...

Siinä me sitten vähän pyöriteltiin peukaloita ja mietittiin mitä tehtäisiin. Uimaan ei kannata vielä mennä, kun korvatulehdukseen määrätty kuurikaan ei ole ohi. Sisällä ei taas jaksa montaa päivää kökkiä ja hiekkalaatikolle ei ole asiaa ilman kurahousuja. (Niitä metsästämään...) Vaihdettiin vaatteet, syötiin aamupalaa ja sitten kännykkä pärähtikin kesken leikkien. Saatiin kutsu uuden kirpparin avajaisiin!

Topi näyttää jälleen kerran "yksi" pyynnöstä. Uusi kiva leikki.

Matka kirpparille oli aika pitkä ja vähän jännittikin, että löydänkö perille. Onneksi busseihin mahtui, paikka löytyi ja sisällä ei ollut juuri sillä hetkellä liikaa ruuhkaa. Ja ennenkaikkea kannatti lähteä, koska tein uskomattomat löydöt. Ihan uutta pesemätöntä miikkaria alle puolet ovh:sta... sekä Popin 80cm housut.

Bussia odotellessa.

Löydöt <3

Oli kiva nähdä kavereita. Topikin oli ihan onnessaan, että sai taas vauvaseuraa. Juteltiin, käytiin syömässä ja lapset saivat leikkiä keskenään. Juuri tätä kaipasin! Olisihan sitä seuraa ollut siellä vauvakerhossakin, mutta ärsyttävästi nukuttiin tosiaan pommiin niin jäi välistä....

Loppuillasta saikin sitten selvitellä juttuja, joka on aina yhtä ärsyttävää. Ei jaksa, ei huvita. Onneksi piristävänä asiana toimi Topin vintage kuvat! Haettiin ne vihdoin tänään ja on kyllä tosi onnistuneita. On sitä varmasti hienompiakin nähty, mutta kyllä nämä ne perus tylsät kerhokuvat voittaa! Ja itselle nämä ovat ihan täydellisiä! Aion tehdä kuvista kollaasin meidän seinälle. Kyllä kelpaa!

Yksi kunnon hymykuva oli joukossa, vaikka Topia jännitti ihan kamalasti <3

Suurinosa oli vähän tämmösiä vakavia, mutta ei se haittaa!

Tämä sulatti jostain syystä äidin sydämen, Topi on pieni ja ihana poju <3

Hahah, hassu kuva! Mutta tykkäsin kyllä silti tosi paljon!

Nallet sopii kuviin vauvojen kanssa, herttanen myös tämä kuva... niinkun kaikki muutkin!

Kuvat on kuvia kuvista (öh, sekavaa?), joten ne ovat suttuisia sekä vinoja ja sävytkin pielessä. Alkuperäiset ovat tottakai paljon upeampia! Hehkutinko nyt tarpeeksi? :D

Mitä sinä tykkäsit kuvista? 

Nyt ajattelin taas ahkerasti lukea muiden blogeja ja siirtyä katselemaan salkkareita. Olen edelleen elokuun jaksoissa, hupsista. Huomenna treffaan kavereita ja käydään varmaan kahvilla ainakin! Tarkoitus oli mennä vauvakerhoon, mutta meni vähän maku yhteen juttuun, joten palaan asiaan vasta ensiviikolla. Otetaan hetkeksi etäisyyttä ja katsellaan sitten asiaa uudelleen!

Mukavaa iltaa ihanille lukijoille!

maanantai 28. lokakuuta 2013

Muistoja kasassa!



Jokainen varmana haalii jotakin pientä muistoa vauva-ajoilta, lapsuusajoilta jne... Itse olen ainakin muistojenkerääjä ja ollut aina.

Topillekin säästin ristiäisistä pienen lahjakassin, jonne olen laitellut pieniä juttuja. Jälkeenpäin on ihan hauska tarkastella mitä kaikkea sitä on tullut säästettyä. Jossakin vaiheessa on kyllä pakko askarrella isompi laatikko, koska tuo pieni pussi ei ole niin tilava, kätevä säilyttää eikä niin hienokaan.



Ensinnäkin olen säästänyt suurimman osan korteista. Ristiäiskortit oli helppo kerätä nippuun ja pudottaa suoraan lahjakassiin. Saman tein 1-vuotis korteille. Mukaan on eksynyt myös joku ulkomailta lähetetty kortti. Kaikkia kortteja en tule säästämään (niin varmaan...), koska niitä kertyisi uskomattoman paljon. Esimerkiksi synnärillä saadut kortit on liimattu vauvakirjoihin.

Ristiäisistä.


Synttärikortit.

On tullut haalittua myös joitakin satunnaisia papereita. En tiedä miksi olen jotkin säästänyt, mutta niin ne vain päätyvät lahjakassiin ilman syytä. Olisikohan joku alitajunnan juttu?

Kastetodistus on tallessa tottakai ja niin on myös kastevaraus sekä tilaisuuden biisilista.



Sairaalasta saatuja papereita. 

Nämä sain neuvolasta joskus alkuvaiheessa. Niissä puhutaan äidin tupakoinnin, alkoholin ja elämäntottumuksien
vaikutuksesta sikiöön. Itseäni laput koskettivat erityisesti ja ensimmäistä kertaa heräsi kunnon äidinvaisto.

Verenpaine mittauksia ja käyriä sekä verensokerivihko.

Sitten löytyy tietenkin äitiyskortti ja kuori. Kun kaivelin tuon esille niin siitä lähti ihanan tuttu muovinen tuoksu. Tulee mieleen ne hetket, kun yöllä kipittelin kaivamaan Topin ultrakuvia esiin ihaillakseni niitä. Kuorien sisällä säilytän siis edelleen ultrakuvia ja ensimmäistä kuvaa pojasta.

Äitiyskortti ja ilmaiset kuoret, ihmeempiä en vaivautunut hankkimaan.

Viimeinen merkintä kortissa <3

"Muutama" kuva tuli saatua. 

Topi on kuvassa hieman "hassun" näköinen. Naurakaa, jos haluatte, mutta toisella oli paha natriumin puute sekä turvotus.
Tämä kuva on todella todella tärkeä, koska sain sen itselleni kun jouduin eroon pojasta. Nukuin kuva
kädessä osastolla ja ikävöin.

Loppuun vielä satunnaista härpäkettä, vaatetta, tavaraa ja tuttia. Ennenkaikkea erilaisia pieniä asioita, joihin liittyy paljon muistoja <3

Ristiäiskoristeita.

Synnytyksen jälkeen saatu kortti ja Topin ranneke sairaalasta.

Muistoja sairaalasta; ensimmäinen tutti ja keskosten osastolta saadut villasukat!

Tämä tuttinauha vieraili ristiäisissä!
Muutama vaatekin on tullut säästettyä.

Tossut oli niin symppikset, että oli pakko napata talteen. "Poikien Hello Kittyt" :D

1 wee synttäreiltä kravaatti ja sitten virallisena synttäripäivänä oltiin SnadiStadissa, josta jäi talteen ranneke.

Ensimmäinen tonttulakki.


Kuvat tulivat vähän oudossa järkässä, mutta tässä ne olivat kaikki. Lisää muistoja tulen säästämään ihan varmasti. On sitten ihana muistella monen vuoden päästä tätä kaikkea ihanaa :)


Oletteko te säästelleet kaikkea pientä?

lauantai 26. lokakuuta 2013

Polarn O. Pyret CIRCUS


Kuva lainattu Popin sivuilta.


Sorruin. Rakastuin. Ostin.

Yleensä en pahemmin välitä näistä kaikissa blogeissa pyörivistä malliston arvostelu teksteistä. Enkä aiokaan eritellä tässä juuri tämän enempää kyseisiä vaatteita. Sanon vaan sen, että uusi mallisto sopii Topille, kun nenä päähän. Multiraita peitto oli aika kamala ja sitä en kyllä ikinä ostaisi. Tai ehkä pilkkahintaan varapeitoksi, mutta en ymmärrä sitä haloota siitä. Sama koskee tyynyjä.

Kuvasin uudet vaatteet kerrankin Topin päällä, koska näin näkee paremmin miten ne tosissaan sopivat.






Ostin myös siniset sukat tuohon settiin.

Bodyyn olisi ollut sopivat housut, mutta mielestäni näyttää liian yökkäriltä pitää
samanvärisiä housuja ja bodya. Ostin siis ihan perusmalliston
punaiset pöksyt.

Topi on oppinut näyttämään "yksi" pyynnöstä, jota onkin sitten helppo käyttää apuna,
jos haluaa pojan pysyvän aloillaan.




Mitä sinä ostit? Kiinnostaako koko merkki? Miten vaatteet mielestäsi sopivat Topille?

perjantai 25. lokakuuta 2013

Projekti leikkinurkkaus



Jossain postauksessa jo vilautin kuvaa leikkinurkkauksesta, joka oli aika kamalan sekava näköinen. Tarkoitus on toki parannella ja sisustaa tätä paremmin. Tänään sain tehtyä jo hieman muutoksia. Heti näyttää paremmalta! Tiedän, että meillä on aika tavallinen koti, mutta se ei silti estä sen esittelyä. Ja ainakin itse tykkään tästä kämpästä tällaisena.

Ensimmäinen versio.
Toinen versio.


Huom. Nuo tuolit on sitten ihan väärällä paikalla. Ne eivät kuulu sisustukseen.

Brion lelut Brion kärryssä.

Ylhäällä on poissa silmistä random lelut. Niitä sitten voi tarpeen mukaan nostella Topille.

Dublokori.

Leikkiruokia.

Tänne laitetaan kirjoja.

PALJON (liikaa?) Brion junaradan osia.

Hyllyillä työkalupakki ja puinen palikkatalo.


Suunnitelmissa:


Musta Expedit hylly. Tuo ruskea on lainassa makkarista.

Lahjakortilla pitää hakea vielä astiakaappi hellan viereen.



Toinen näistä tulossa Joulupukilta.


Näiden lisäksi kaiteelle pitäisi hankkia vähän edustavampi juttu, joka estäisi lelujen portaisiin heittelyn. Ideoita saa heitellä!