Yhä useammin törmään sellaiseen asiaan muiden äitien keskuudessa, kuin "MINUN lapseni".
Olen huomannut, että moni hehkuttaa foorumeilla lastaan ja painottaa, kuinka oma lapsi osaa sitä sekä tätä. Ihan fine ainakin omasta mielestäni. Jokaisen oma lapsi on se kallein aarre, josta haluaa kuuluttaa kaikkialle. Se ei ole itseltäni pois, jos joku toinen lisää aktiivisesti kuvia, kyselee neuvoja omaan tilanteeseen tai kertoo mitä tänään on opittu.
Minä olen sellainen. Aktiivinen netin käyttäjä, rakastan kuvia. Huomaankin postaavani useammin kuvien muodossa kuin tekstien. Kysyn paljon, vastaan paljon ja osallistun vielä enemmän.
Aktiivinen osallistuja saa osakseen enemmän huomiota, koska huomioi myös muita. Se saattaa aiheuttaa kateutta, ärsytystä tai joitakin muita tunteita. Tottakai, jos puhut paljon, sinut huomataan helpommin! Minulta on kysytty, että olenko huomionhakuinen. Mielestäni en. Ainoastaan aktiivinen ja sosiaalinen.
Aikanaan postasin hyvin paljon omanapaisesti itsestäni sekä pojastani. Tämä aiheutti monen keskuudessa harmistusta ja huonommuuden tunnetta. Harmittaa jälkeenpäin, että en ole asiaa tajunnut. Siitä lähtien, kun asiasta sanottiin ääneen, olen pyrkinyt parantamaan tapani. Koska olen kyllä tosi kiinnostunut muiden kuulumisista ja tekemisistä! Seuraan muiden elämää ja iloitsen uusista saavutuksista, en vain aina muista sanoa sitä ääneen.
Sitten on olemassa äitien keskuudessa se toinen ärsyttävän yleinen tapa; kahdinkeskisessä keskustelussa ei ikinä voida kuunnella toisen lapsen asioita, vaan väliin pitää aina ylistää omaansa. Usein törmään siihen, että kerron Topin oppineen uuden taidon ja vastaukseksi saan: "Aijjaa, mun xxxx oppi sillon pari kuukautta sitten ja oli niin söpö kun ...". Ärsyttävää ja turhauttavaa. Eikö joskus voisi vain ilmaista olevansa iloinen asiasta eikä kiirehtiä leventelemään omillaan? Toivottavasti en ikinä sorru itse samaan.
Mielestäni olen kehittynyt paljon ihmisenä tässäkin asiassa. Haluan huomioida muita, koska en koe olevani parempi tai erikoisempi kuin toiset. Nykyään muistan useammin avata suuni ja sanoa asioita ääneen.
Onneksi on olemassa niitäkin, joita oikeasti juttusi kiinnostavat, jotka osaavat jakaa omia kokemuksiaan heittämättä lastaan valokeilaan. Tällainen minä haluan olla ja tulen olemaan.
Sen enempää en asiasta kirjoita. Ja painotan, että haluan kuulla teidän omia kokemuksianne samankaltaisista asioista! Olen kiinnostunut, miten muilla ihmisillä menee. Muistetaan vaan pitää toinen toistamme samanarvoisina!
Loppuun tekstiä piristämään TOPITOPITOPI!!
 |
| Hankittiin pojalle tänään uusi uima-allas! |
 |
| Alkuun oli ihmeellistä koko touhu.. |
 |
| Lelut oli kivoja ja veden läiskyttäminen! |
 |
| Paras juttu taisi olla se, kun pääsi reunan yli karkuun ja repimään apiloita :D |
 |
| Kunnon ÄIJÄ! |
 |
| Kaikinpuolin hieno päivä! Nähtiin kaveria, mummia, ukkia ja kummia! |