Mielipidepostaus: Matkiminen

Paljon olen aihetta miettinyt luettuani Tutipuun Lindizin postauksen ja siihen tulleet kommentit. (  LINKKI  ) Muutamassa muussakin paikassa nähnyt keskustelua matkimiseen liittyen.

Ensinnäkin sana itsessään tuo mieleeni ala-asteen ja ne sisarusten kanssa käydyt kinastelut. Äitiii toi matkii muaaaa! Ihan luonnollinen kehitysvaihe, jonka kautta lapsi oppii.

Ensimmäiset elinvuodet ovat matkimista, tapojen tarkkailua ja omaksumista. Esimerkin kautta sitä kasvaa ja oppii paljon uutta. Oikeastaan matkiminen kulkee koko lapsuuden mukana, mutta ilmenee vain erilaisissa asioissa. Taapero opettelee sanoja, teini ottaa mallia pukeutumisessa. 

Eihän siinä ole mitään väärää. Kaikessahan on lopulta kyse samasta.  

Aamulla vedät mukavat tohvelit jalkaan - samanlaiset, jotka näit ystävälläsi. Juot lounaalla kahvia, jota pomosi kehui maasta taivaaseen. Illalla menet jumppaan, koska se on nyt muotia. 

Elämä on toki itsenäistä ja niitä omia päätöksiä, mutta todella moni päätöksistä perustetaan toisten suosituksiin ja siihen, mitä on nähty muiden tekevän. Eikö se jollakin tavalla ole matkimista? 

Tästä pääseekin siihen, että ehkä itse sanassa ei ole mitään vikaa. Ehkä se ei tuo mieleen sitä lapsuuden matkimis -kinastelua, vaan enemmänkin joidenkin ihmisten asenne. 

Tuntuu, että nykyään halutaan olla jotenkin todella ainutlaatuisia ja erilaisia. Kukaan ei halua upota massaan. En toki väitä, että läheskään kaikki näin ajattelisivat. Osa kuitenkin. 

Otetaanpas esimerkki!

Äiti klikkailee netissä tylsistyneenä sivuja.. "Ää kaikilla on Meandia, plääh ei taas Rodinia.. HEI, tässähän on ihan uusi merkki ja vieläpä todella mahtavan näköinen!" Innoissaan mamma tilaa uniikit vaatteet lapselleen ja postilaatikon kilahtaessa ryntää hakemaan lastaan leikkien lomasta kuvattavaksi. Uusien vaatteiden kuvat läväistään instaan, faceen ja blogiin kaikkien nähtäväksi ja kuolattavaksi. Sitten tulee joku toinen, joka kiittää mielessään vinkistä ja innoissaan hankkii samanlaiset housut pojalleen. Tästäpä ensimmäinen äiti suivaantuu kotisohvallaan ja kiroaa matkijat suoraan helvettiin.

Aika kärjistetty esimerkki ja toivon, että maailmassa ei oikeasti ole tällaisia ihmisiä. Mutta ehkä liioittelusta ymmärsi jutun juonen.

Halusin kirjoittaa tästä, koska tosiaan monesti törmännyt aiheeseen ja miettinyt sitä. Koin tarvetta pohdiskella ääneen, että mikä edes on matkimista. Ja tässä on oma henkilökohtainen mielipiteeni:

Kirjoitan blogia, jossa esitellään vaatteita, leluja ja uusia hankintoja. Jatkuvasti etsin jotakin säväyttävää, johon pääsisin tuhlaamaan rahani. Haluan kirjoittaa kokemuksistani yhteistöiden kautta ja niiden ulkopuolelta. Ja otan tietoisesti "riskin", että joku ryntää hankkimaan omasta suosituksestani jotakin. Sana riski on sitaateissa sen takia, koska naurattaa edes ajatus siitä, että vetäisin kaksi purkkia herneitä nenään, jos joku käy hankkimassa samanlaisen paidan tai vaikkapa rattaat. 

Eikö niitä kuvia ja ostoksia esitellä juuri siksi, että muutkin saavat hyviä vinkkejä? Pitääkö elämän muka olla niin ainutlaatuista, että ne samat pöksyt toisen pojalla pistää ärsyttämään? 

Myönnän, että seuraan joitakin blogeja vaatevinkkien takia. Siten pääsee helposti kiinni uusiin mallistoihin ja merkkeihin. Tämän jälkeen pistän hyvän kiertämään ja esittelen samoja vaatteita omassa blogissani. 

Näin se homma toimii! Asiat kiertävät yhdeltä toiselle. Kukaan ei omista oikeutta yhteenkään vaatemerkkiin. Täytyy olla oikeasti aika vääristynyt maailmankuva, jos kuvittelee olevansa ainut, joka saa kyseisiä vaatteita ostaa.

Matkimisessa on toki omat puolensa, joita en hyväksy. Ja niistä ääripään esimerkkinä identiteettivarkaus! Toisen henkilöllisyyden, kuvien ja elämän varastaminen omaan käyttöönsä on ala-arvoista sekä jopa laissa kiellettyä. 

Nämäkin on niitä asioita, joissa järki käteen. Matkiminen on vain osa elämää, mutta pitää ymmärtää myös toisten yksityisyyttä kunnioittaa.

Pitäisikö loppuun todeta huumorilla.. 

Kuvat, teksti ja elämä ovat omiani. Kopioiminen kielletty. En kuitenkaan omista oikeutta vaatemerkkeihin, ideoihin tai vinkkeihin, joten käykää käsiksi!

Mitä mieltä te olette aiheesta? Onko kellään käytännön kokemuksia asiaan liittyen?