Kerhokuvat ovat täällä; äänestä!

Eli otsikon mukaisesti kerhokuvat ovat rantautuneet! Jotkut teistä varmana muistavat, kun pyysin apua asun valintaan? Voittajaksi selviytyi Popin oranssi raitabody ja Meandin sammakkohousut. Värikästä, tyylikästä, suloista ja ennenkaikkea Topimaista!



Kuvauspäivä koitti ja rankka sairastaminen näkyi pojassa. Silmäpussit, kalpea naama ja kuumeen kiilto silmissä. Sen huomaa myös kuvista. Mutta ei se mitään! Topin luontainen viehätysvoima ja maailman suloisin nassu teki kuvista täydellisiä! (Sanoo itse lapsen äiti ;) Niin ja siis en raahannut huonovointista lasta kuvaukseen, vaan Topi oli korvatulehduksesta paranemaan päin. Tulehdus ei tartu ja poika oli kuumeeton. Taudin jäljet vaan eivät häviä päivässä naamalta.


Melkein aina, kun lähdetään ottamaan kuvia, haetaan sitä hymyä. Ihmiset on erilaisia ja toiset hymyilee koko ajan, kun taas toiset näyttää hölmistyneiltä. Topi on ihan mega ilopilleri, mutta SILTI näyttää pähkäilevältä ja hämmentyneeltä noin 90% päivästä.


Alkuun meni tovi, että saatiin Topi hymyilemään. Pojan mielestä oli kiva tuijottaa kuka se kuvaaja oikeastaan onkaan. Topi on syvällinen pieni herra, joka ei purematta niele. En puhu vierastamisesta vaan tutustumisesta. Alkuun tutkitaan jokainen piirre tarkkaan ja sitten hymyillään ihastuneena jokaiselle!

Yritettiin ottaa vähän erilainen muista poikkeava kuva eli sellainen, jossa Topi katsoisi viistoon ja hymyilisi. Onnistuttiin! Valitsin kaikista kuvista neljä omasta mielestäni parasta kuvaa ja ne tulevat tässä:

Otanko siis hymykuvan sen takia, että se on se haluttu hymykuva? Vai otanko toisen noista totisista kuvista, koska niissä Topi on niin itsensä? Tavallaan suloisin on tuo missä näkyy koko asukokonaisuus.. mutta valinnanvaikeus on SUURI!

Äityleissä sekä Facebook-sivulla on ollut jo kyselyä, mutta nyt kysyisin myös teiltä! Minkä sinä valitsisit? MIKSI? Mitä mieltä olet, onnistuiko kuvat?


Pitää vielä sanoa, että kivan lisän kuvaan tuo se, että body on vähän rypyssä. Huoleton, luonnollinen ja lapsille ominainen tilanne. Ja tuo nyt on sentään fiksusti rypyssä eikä mitenkään hölmösti. Itse en tykkää sellaisista kuvista, joissa vaatteet täytyy ehdottomasti olla viimeisen päälle, lapsi istuu jäykkänä ja hymyilee väkisin. Se luonnollisuus ennenkaikkea! (Ja puhun siis vain siitä mikä meille sopii...)


Kivat kuvat tuli! Olen iloinen ja ylpeä äidin pienestä hurmuripojasta <3