Kun äitiä ei kuunnella

Topilla tuntuu  olevan tapa sairastaa kerran vuodessa syksyllä. Tasan vuosi sitten taisteltiin 4 viikkoa kestävää pöpöä vastaan ja nyt on taas uusi vaiva riesana. Aina niin terve lapsi on siis kipeänä tällä hetkellä.

Onneksi sairastaminen ei vaikuta mielialaan.

Kaikki alkoi reissun jälkeen ilmestyneistä paukamista. Ne eivät näyttäneet minkään tavallisen hyttysen puremilta, vaan pikemmin esimerkiksi ampiaisen. Tosin olisin ihan varmana nähnyt ja kuullut, jos sellainen olisi päättänyt iskeä kyntensä poikaan. Ensin huomasin niskassa ison finnimäisen näpyn ja hetken päästä pohkeessa.


Olin hieman stressaantunut  asiasta ja kyselin niistä monelta. Yritin rauhoitella hälyttävää ajatusta, joka takaraivossa kiljui. Ne ovat vain ötökän puremia..



Sitten nousi yllättäen kuume ilman mitään oiretta. Olin nostamassa poikaa syömään, kun järkytyin siitä lämmön määrästä. 40 asteen kuume kesti kolmisen päivää ja kielloista huolimatta roudasin pojan lääkäriin.


Korvissa ei mitään, kurkku täysin kunnossa ja yleiskunto hyvä. Lääkäri ei edes suostunut katsomaan näppylöitä. Vilkaisi ohimennen niskassa olevaa ja totesi, että "varmaan joku ötökkä."


Vaisto silti aina varoittaa. Se kuuluisa äidinvaisto!

Olimme eilen rapujuhlissa, kun poika alkoi valittamaan pipiään. Rasvasimme jo pari viikkoa vanhoja näppyjä jälleen kerran ja jatkettiin iltaa. Muutaman tunnin päästä vaippaa vaihtaessa jalassa odotti järkyttävä näky. Näppy oli kerännyt ympärilleen valkoisen valtavan alueen, joka punoitti räikeästi ympäriltä. Kamalinta oli se, että koko jälki sykki ihon läpi ja oli tulikuuma.

Heitettiin kamat kasaan ja kirjaimellisesti juostiin Jorviin päivystykseen. Meidät otettiin heti sisään ja päästiin lauantai ruuhkasta huolimatta alle puolessa tunnissa lekurille.


Ikävä tulehdus jalassa. Saatiin lääkkeet kouraan ja käsky palata sunnuntaina, jos pahenee. Sen verran paha tuo jalka on, että alueen on edes vähän parannuttava maanantaihin tai sitten täytyy myös lähteä uudestaan lekuriin.


Päästiin kotiin kaverin kyydillä apteekin kautta. Suihkun jälkeen poika sai antibioottinsa, joista nousi laikkuja naamaan. Tässä nyt sit seurataan, että pitääkö käydä lääkkeetkin vaihtamassa.



Olin suunnitellut  kirjoittavani moonta postausta, mutta tällaista nyt tällä kertaa.


Toivotaan, että lääkitys tepsii.

Pikkuressu sairastaa..

Topi parani vihdoin ennen viikonloppua muutaman viikon kestäneestä flunssastaan. Sen jälkeen vaivana on ollut ainoastaan rikkinäinen peppuiho.

Eilen aamulla kuitenkin poika heräsi itkuisena ja sekavana. Koko lapsi oli ihan tulikuuma. Sain kainalosta mitattua 38 astetta ja pyllystä 38.5. Lääkäri aikoja ei enää saanut sille päivälle, joten lähdettiin hakemaan apteekista särkylääkettä ja mitosylia peppuun.

Mitosyl on muuten joku tehokas sinkkivoide+öljy yhdistelmä, joka meillä ainakin on tuntunut toimivalta!! Suosittelen lämpimästi!

Illalla kuume nousi jo 39 asteeseen. Poika ei halunnut syödä, huojahteli sylissä ja oli todella raasu. Yönkin nukkui putkeen ja aamulla herättiin vasta kymmenen jälkeen.

Tämän päivän 1 wee neuvola jäi välistä, koska sinne ei sairaita lapsia saisi oikeastaan edes viedä. Topi nukkui melkein koko päivän ja oli muutenkin veltto sekä poissaoleva. Maailman rauhallisin poika on itkeä tihrustanut koko päivän :(

Pipiläinen.

Aika lekuriin oli iltapäivällä. Vasemmassa korvassa todettiin uusi tulehdus. Voi paska. Topi sai uudet antibiootit, reseptin panadoliin ja pimafucortiin (rasva hiivan hoitoon). Lääkäri oli samaa mieltä myös sen suhteen, että siirrytään takaisin korvikkeeseen ja harkitaan kaura/soijajogurtin ottamista käyttöön.

Topin ruokaremontti.

Apteekkireissu maksoi 50 euroa, koska matkaan lähti myös puuduttavia korvatippoja. Pyörähdin Topin nukkuessa hakemassa lisää bodeja, kun ne loppuvat kesken. Kaveria on pakko pitää ilman vaippaa kotona tuon tuskallisen vaippaihottuman takia.

KappAhl ja Lindex

Kotimatkalla Topikin alkoi olemaan normaalimpi ja enemmän oma itsensä. Kotona taas itkettiin, mutta sain pojan myös syömään vihdoin kanaa sekä riisiä.

Upea otos kotimatkalta ♡

Kaupasta haettiin paljon ruokaa kipeälle pienelle ja matkaan tarttui myös nokkamuki. Topi on juonut nyt maitoa ruoalla tavallisesta mukista, mutta näin sitä juomaa päätyy paljon paidalle. Nokkamuki on siis ehkä vähän parempi ratkaisu tähän väliin, kun hörppiminenkin jo hallitaan niin hyvin. Ennen Topi ei suostunut juomaan yhdestäkään nokkiksesta!

Tämmönen tuli kokeiluun.

Supermarketissa oli muuten alennuksessa kylpyankkoja. Osa oli hauskoja vilkkuvia, joten ostin niitä pienen kasan. Topin ensimmäinen joululahja CHECK. Pojalle jokailtainen kylpyhetki tuntuu olevan päivän tärkein juttu ja kylpyleluja tuo pikkuinen rakastaa täydestä sydämestä.

..Ja tiedän, että ennen atoopikkojen ei suositeltu käyvän kylvyssä kovinkaan usein, MUTTA lääkäri tänään nimenomaan sanoi meidän rutiinin olevan hyvä. Puhtaalle iholle ei keräänny niin paljoa bakteeripesäkkeitä, jolloin myöskään iho ei tulehdu niin helposti. Pitää vain muistaa laittaa veteen öljyä ja rasvata poika kunnolla päästä varpaisiin kylvyn jälkeen.

Ankkajengi.

Nyt väsyttää, tekee mieli syödä jääkaappi tyhjäksi ja kuolla sohvalle. Tänään ei tapahtunut mitään rankkaa, mutta kai se on vaan henkisesti niin iso juttu?

Huomenna tulossa juttua Lamazesta ja Rysky-valaasta. Ole kuulolla, koska joku onnekas saa kyseisen lelun itselleen!

Rysky-valas ja kipeä pieni mies