Uudesta kodista

Isot tapahtumat vaikuttavat aina elämään ja arkeen - ainakin, kun puhun itsestäni. Lamaannun tavallaan hetkeksi ja se näkyy esimerkiksi blogissa. Tuntuu, että pää tökkii eikä mistään tule mitään. Sitä suoriutuu päivästä toiseen ja hakee takaisin vanhaan elämään. Paitsi, ettei se ole tällä hetkellä täysin mahdollista. Uusi polku on korkattu.

Tuoreen kodin laittaminen on auttanut paljon ja yksinkertainen tavaroiden läpikäyminen. Tiedätte varmasti sen, että kahden ihmisen erotessa kamat kuuluu jakaa puoliksi. Ahdistava ajatus, että joutuu luopumaan tutuista asioista.

Meillä jako oli kuitenkin aika selkeä ja sopuisa. Pesukone exälle, kuivausrumpu meille. Sänky hänelle, sohvan sain minä. Astiat 50/50 ja sama koski muita pienempiä esineitä sekä kodintarvikkeita.

Aika vähän joudun alkuun mitään uutta hankkimaan, koska uusi asunto on niin pieni. Sinne tuli mukana sohva, pöytä, dvd-hylly, lipasto ja iso televisio. Sain pojan huoneeseen sängyn, mustan hyllykön sekä leluja. Eipä tuonne paljon muuta mahtuisikaan.

Pesukoneen kävin hankkimassa ensimmäisenä ja ostin oikein hienon tapauksen Samsungilta. Se on samaa sarjaa kuivausrummun kanssa, johon olen ollut äärettömän tyytyväinen. Sen lisäksi on tullut hommattua kukkia, mattoja ja pieniä asioita. Koti alkaa näyttää oikeasti kodilta pikkuhiljaa.

Moni ehkä miettii huonekalu-listaa lukiessa, että missä sitten nukun. No, yksinkertaista - sohvalla. Olen aina rakastanut sohvalla nukkumista ja varsinkin, kun alla on tempur-patja. En edes kaipaa omaa sänkyä tällä hetkellä yhtään! Sängyn lisäksi tiskikonettakaan ei tarvitse hankkia, koska muutettiin laatukotiin, jossa se on perusvarusteena jo valmiiksi.

Koti on koti.  Osa tavaroista makaa edelleen vanhalla asunnolla ja se ahdistaa mielettömästi. Sitä haluaisi koko omaisuutensa jo lähelle itseään, mutta aina ei voi kiirehtiä.

Pääasia on, että tuolla uudessa paikassa jo pystyy olemaan, elämään ja viihtymään. Jokainen meistä. Tärkeintä on, että poika ja koira ovat lähellä. Ihmiset ja läheiset ovat lopulta ne, jotka tekevät kodin. Eikö?

Olen pitänyt taukoa kirjoittelusta. En omista nettiä vielä ja sellainenkin pitäisi muka käydä hommaamassa. En myöskään omista aikaa, kun kaikki menee uuden opetteluun. Olen erilailla vastuussa nyt, teen töitä ja opettelen uuteen suhteeseen. En kuitenkaan halua unohtaa blogia, se on todella tärkeä. Nyt alankin palailemaan takaisin ja panostamaan postauksiin. En jaksa edes itse lukea näitä välisepustuksia loputtomiin.

To do -lista:

Step 1: Hanki netti!

Nauttikaa "talvesta" ! ;)

Se on taapero

Pinniksestä sänkyyn. Kun vauvasta tulee taapero. Älykkyysosamäärä kasvaa humisten. Ja muuta sellaista.

Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, etten enää edes ohimennen voi sivuta sanaa vauva. Pyöreys kasvoista, vauvamaiset ääntelyt ja se eräänlainen passiivius ovat tiessään. Asiasta konkreettisen taitaa tehdä meidän pitkät keskustelut, syöttötuolin varastoon pakkaaminen ja ihan oikea sänky.

Elämä on ihmeellistä. Ikävät asiat saavat kellon matelemaan ja mukavat asiat vievät aikaa eteenpäin liki valonnopeudella. En halua enkä mitenkään pysty uskomaan, että ensi kuussa pidetään 2v synttärit. Miten se on mahdollista!? Ihan vasta tappelin sen vinon kakun kanssa, suunnittelin stressaantuneena muita reseptejä ja suukotin poikaa poskelle ensimmäisen syntymäpäivän johdosta. Melkein itkettää, että vuosi voi karata käsistä näin älytöntä vauhtia!

Olen aikalailla vitkutellut kaikkien muutosten kanssa. Sitten AINA iskee se hetki, kun tarttuu härkää sarvista ja päättää toimia. Tutti on nyt poissa. Ruokalappuja ei enää käytetä. Rattaat jäävät yhä useammin kotiin ja bussimatkat istutaan penkillä. Muovisten aterimien ohelle on ostettu metallisia ja haarukoiden käsittelyä on treenattu.

Muutosten mukana luottamus kasvaa. Jatkuvasti uskaltaa laskea kauemmas itsestään, koska luottaa lapseen ja siihen, että päästä löytyy jo edes hieman järkeä. Sitä uskaltaa antaa juoda kauramaitoa sohvalla ilman pelkoa mukin kaatumisesta. Voi sallia kylpyrauhan, kun ohella viikkaa pyykkejä. Huoneen ovenkin jättää jo huoletta auki yöksi.

Kerroin jo aikaisemmin, että ostettiin pojalle se juniorituoli ja kunnon sänky. Alkuun vieroksuin tuota reunuksetonta korkeaa tuolia, vaikka Topi onkin aina rauhallinen ruokapöydässä. Mietin, että olipas huono idea ja olin valmis palauttamaan sen, mutta sitten päädyinkin kyselemään muilta kokemuksia. Tottahan se on, ettei suurinosa yli 2 vuotiaista enää syöttiksessä istu. Noh, ei istu Topikaan enää. Hienosti on poika tuolilla pysynyt ja pyytää aina käden, kun haluaa laskeutua pois. Tuolin korkeus on hyvä ominaisuus, koska kukapa haluaisi syödä niskat kenossa? Yksi asia hoidettu pois päiväjärjestyksestä ja syöttisKIN on lopullisesti raivattu pois.

Sänkyyn muuttaminen olikin aavistuksen hankalampaa. Oltiin pehmitetty siirtymää etukäteen poistamalla pinniksestä kaksi (irroitettavaa) pinnaa, mutta on avoin sänky silti täysin eri asia. Ja muutosta ei helpottanut ollenkaan se seikka, että Topilla oli vahva lääkitys päällä, joka teki pojasta todella väsyneen ja kireän.

Ensimmäinen ilta meni itkiessä ja sängystä karatessa. Yritin mennä sen ohjeen mukaan, jota suositellaan eli kantaa pojan hiljaa sänkyyn yhä uudelleen. Sitä sanotaan, että lapsen viereen jääminen kostautuisi myöhemmin eikä kannata alkaa lasta paapomaan.

Hetken itkua kuunneltuani alkoi ottamaan päähän. Miksi pientä lasta ei saisi paapoa? Taaperot tuppaavat usein turvaamaan rutiineihin ja tuttuihin asioihin, onhan täysin vieras sänky ja järjestys siis varmasti pelottavia! En tiedä onko itsessäni jotakin vikaa, mutta en vain kykene missään asiassa opettamaan itkun ja pakottamisen kautta. Muutokset ja uudet asiat tehdään yhdessä lasta tukien. Sitten myöhemmin opetellaan tekemään samat asiat yksin.

Niinpä marssin huoneeseen ja kaappasin räkä poskella ulvovan lapsen syliini. Meillä ei turhia itkuja itketä ja harmituksen saa purkaa äitiä tai isää vasten. Siinä nappasin pojan vauva -asentoon ja heijasin hiljalleen niin kauan, että toinen rauhottui. Sitten laskin Topin sänkyyn uudestaan ja hain viereen patjan. Ei mennyt kovin kauaa ja poika oli unessa.

Seuraavana iltana iskä jäi patjalle makoilemaan eikä Topi yrittänyt kertaakaan karata sängystä. Hetken höpötteli, naureskeli ja istuskeli sängyssään kunnes nukahti. Vielä kolmantena päivänä menin patjalle nukuttamaan, mutta lähdinkin tällä kertaa pois pojan vielä istuskellessa hereillä. Yhtäkään inahdusta tai jalkojen tepsutusta ei kuulunut ennen aamua. Siitä lähtien ollaan palattu normaaliin ja unien aikaan poika kannetaan sänkyyn sekä peitellään. Mukaan nukkumaan saa valita pari lelua, joilla poika yleensä hetken leikkii ja nukahtaa sitten. Kertaakaan ei ole tarvinnut enää kuunnella itkua eikä kantaa lasta takaisin. Koen siis hoitaneeni homman kotiin loistavasti. Täten meillä ollaan virallisesti irtauduttu vauvuudesta. Jospa sitten vielä jossakin vaiheessa pureudutaan projektiin vaipat!

Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut uuteen sänkyyn siirtymisessä?

Mietinnässä Topin huone!

Kamala ongelma olevinaan. En osaa päättää mitä tekisin Topin huoneen kanssa. Nyt alkaisi pikkuhiljaa nimittäin olemaan rahaa ja syytä muuttaa tuo "varasto" paikaksi, jossa poika viihtyy. Toinen alakerran makkareista on vaan tosi pieni ja jotenkin ärsyttävä. Lapsen huoneeseen täytyy kuitenkin mahtua vaikka mitä!

Ajattelin, että raaskisinko luopua sitten meidän makkarista? Me ei kuitenkaan koskaan siellä pahemmin aikaa vietetä, ainoastaan nukutaan! Jos vaihdamme huoneita, niin käytännössä aikuisten makkarista löytyisi jatkossa vain sänky ja yöpöytä. Kuulostaa ankealta, mutta tarvitaanko me nukkumiseen sen enempää tilaa?

Tähän mennessä tuo meidän makuuhuone on ollut ainut, joka on sisustukseltaan valmis. Tein joskus kesällä postauksen meidän kämpän alakerrasta ja huone näyttää edelleen suurinpiirtein samalta.

Topin huone on tosiaan toiminut epämääräisenä varastona, vaikka järjestys onkin muuttunut vähäsen kesästä. Laitan kuvan silloisesta huoneesta. Anteeksi laiskuuteni, etten jaksa nyt alkaa ottamaan uutta kuvaa.

Koko alakerran hahmottamiseen tein teille helpotukseksi "hienon" pohjapiirroksen paintilla. Suhteet on mitä sattuu ja koko piirros on vähän hätäisesti väsätty, mutta antaa mielestäni oikean suunnan kuitenkin.

Piirtelin myös "paperille" luonnoksia siitä, miten haluaisin huoneet sisustaa. Meidän makuuhuone näyttää aina vain ankeammalta, kun suunnitelmaa katsoo. Pystyisitkö itse nukkumaan noin pienessä huoneessa, jossa ei olisi muuta kuin se sänky ja pöytä sekä pari lamppua?

Topin huoneesta nimittäin tulisi aivan MAHTAVA, jos saisin sisustaa tuon isomman huoneen pojulle! Piirtelin myös tämän suunnitelman ylös, mutta voi olla vaikea hahmottaa mitä tarkalleen haen. Yrittäkää silti jotakin edes käsittää tuosta ja auttaa tätä mammaa päätöksenteossa!

Mattonurkkauksen idea ensinnäkin on aika kiva! Nuo hyllyt sen vierellä ovat Ikean Expeditejä ja niiden tarkoitus on tehdä pieni suojaisa "kehys" nurkkaukselle. Maton ajattelin myös ostaa Ikeasta! Nurkkaukseen voisi hankkia mukavuutta tuomaan erilaisia tyynyjä ja sijoittaa esimerkiksi sen keinu"hepan" sinne myös.

Meiltä löytyy jo kaksi ruskeaa hyllykköä ja niihin mustat laatikot.

Vihreä voisi olla kivan pirteä väri tai sitten otan vain perus mustan?

Tämä sopisi sitten vihreään teemaan.

Esimerkiksi tällaisia tyynyjä?

Keskelle huonetta voisin ostaa JÄLLEEN Ikeasta ihanan lapsellisen maton. Kovasti pähkäilen teenkö huoneesta aikuismaisen ja hillityn vai värikkään ja lapsekkaan. Lapsekas houkuttaa, koska Topi on vielä pieni ja saa sitten ainakin syyn joskus sisustaa uudelleen! Huonekalut saisivat olla joko mustia tai tummanruskeita eli maton päälle olisi kiva löytää jostain pieni tummapuinen PYÖREÄ pöytä ja pari tuolia.

Tämä matto on AIVAN IHANA!

Pöytä/tuoli -setti saisi olla joku tällainen, mutta tosiaan tummaa puuta!

Toisaaltaan, jos haluaa huoneesta oikeasti värikkään niin pöytä ja tuolit voisivat olla siniset. Eikö homma toimisi ihan hyvin, jos keskimatto olisi tuo sininen/vihreä/ruskea, huonekalut ruskeita, sivumatto vihreä, teltta sininen ja pöydät myös siniset? Mutta olisiko pinnissuoja ja verhot sitten vihreät vai siniset? Apua... värien miettiminen on hankalaa! Jos joku on taitavampi niitä miettimään niin avatkoon suunsa nyt!

Näitä mietiskelin.

Sänkyä en ole vielä miettinyt ja alkuun huoneeseen menisikin vain pinnasänky. Jos teemme muutoksen huomenna niin Topi saa kertaheitolla totutella siihen, että nukkuu omassa huoneessaan yksin. Joitakin kivoja vaihtoehtoja kuitenkin googlettelin ja laitan pari kuvaa tähän alle.

Laatikot sängyssä olisi kyllä iso juttu, mutta laita täytyy ehdottomasti myös olla!

Tässä olisi laita ja laatikot, mutta tämä on ehkä vähän "tylsä" kuitenkin.

Tavallaan joku oikeasti kunnon teemasänky olisi aivan ihana!

Jatkettava olisi myös tietenkin aika hyödyllinen.

Muita yksityiskohtia huoneessa olisikin sitten vaatelipasto, joka meillä sattuu kyllä olemaan jo mustana. Sillä siis mennään, koska en jaksa alkaa ostamaan uutta vain värin takia! Verhoista en tiedä yhtään, että minkälaiset ostettaisiin ja päiväpeitonkin väri riippuu siitä, että pidetäänkö perusvärinä tuo vihreä. Pinnikseen voisi hankkia uuden reunuksen ja mielessä onkin yksi ihanuus! Sängyn viereen ajattelin laittaa rumasti Topin uima-altaan ja hankkia sinne joululahjaksi palloja. Kyllähän jokaisella pienellä pojalla oma pallomeri pitää olla! ;) Sängyn päätyyn voisi vielä ostaa teltan ja sen sisälle sitten laittaisin tyynyjä, huopia ja Topin pehmoja.

Taisin rakastua tähän ja tilata sen samantien!

Ihan hauska tämäkin!

Leikkimielinen, mutta ehkä tylsä väri kuitenkin.

Tätä pehmustetta himoitsen!

Tämä meiltä jo löytyykin.

Toinen ongelma tässä jutussa on se, että kaappitila ei riitä meille pienemmässä huoneessa. Jouduttaisiin varmaan silti pitämään omat vaatteemme Topin huoneessa. Tosin rekkitila saadaan kyllä jaettua ihan hyvin ja tällöin Topin jumppiskokoelma saisi kaksi kaappia itselleen! Onko silti hölmöä, että meidän vaatteet olisivat lastenhuoneessa? Meidän huoneen kaappiin laittaisin petivaatteet sekä pyyhkeet ja Topin vaatteet taas menisivät mustaan lipastoon.


Paljon on huonoja puolia, mutta kuitenkin tosi kivanoloinen suunnitelma tuo lastenhuone! Pitäisikö tehdä uhraus? 

Auttakaa äitiä hädässä ja jakakaa mielipiteenne!!