Tilannekatsaus; BabyVol2

Varovaisesti aion nyt kirjoittaa astetta henkilökohtaisemmin.. ujostuttaa ja jännittää. En voi ikuisesti kirjoittaa vain vaatteista ja huonekaluista.


Jokaisella ihmisellä on varmasti omat aiheensa, joista puhuminen tuntuu vaikealta. Niin myös minulla.



Lapsettomuus. 



Inhottava, suututtava, vihattava jono kirjaimia. Kyseiseen termiin voisi lisätä myös sanat "pettymys", "epäonnistuminen" ja "katkeruus".


Joillakin saattaa tässä vaiheessa soida kellot; "Miten niin lapseton.. onhan Topikin olemassa!" 


Sekundäärisestä lapsettomuudesta puhutaan silloin, kun aikaisemmin raskautunut ihminen ei enää tulekaan raskaaksi. Yleensä syytä ei heti tiedetä ja se voi toki olla väliaikainenkin. Termiä aletaan vilauttelemaan noin vuoden yrittämisen jälkeen.


Mehän aloitimme yrittämisen tammikussa 2013 ja nyt eletään heinäkuuta 2014. Liian pitkä aika ihan kenelle vain.


Voin sanoa, että tämän taipaleen aikana on tullut käytyä läpi tuhansia tunteita aina välinpitämättömyydestä puhtaaseen vihaan. Pystyn kuitenkin olla ylpeä siitä, etten ole katkeroitunut tai kiukkuinen juuri tällä hetkellä. Enkä myöskään turta. Ne ovat tunteita, jotka on tullut jo käsiteltyä. Tämän hetkistä tilaa voisin kutsua "tilanteen hyväksymiseksi pikkuhiljaa".


Joo, en ole raskaana vieläkään. Ja kyllä, yritetään edelleen. Alkaa vain olla keinot lopussa, josta päästäänkin siihen, että olen alkanut tekemään päässäni tilaa ajatukselle; "Hei, olen Anette.. yhden lapsen äiti." 


Vuoden yrittämisen jälkeen saatiin vihdoin lähete lapsettomuushoitoihin. Olin helpottunut, koska ajattelin kaiken selviävän. Kyselin tällöin vähän vaatimuksista ja diabetekseni oli riittävän hyvässä tasapainossa lähetteen tekemiseen.

Ensimmäinen lähete bongahti kuitenkin takaisin. Olin pettynyt. En edes pysty kuvaamaan sitä tunnetta,  joka tajuntaan iski, kun pidin paperia kädessäni. Ei syytä, ei perusteluja. "Emme näe tarvetta.." 


Muutaman kuukauden päästä sairastuin flunssaan ja kävin terveyskeskuksessa kuunteluttamassa keuhkoni. Lucky me. Lääkäri huomasi käynnin yhteydessä lähetteen tiedoissani ja sanoi, että se on palautettu, koska miehen tiedot puuttuivat kokonaan. Hyvä, ettei leukani pudonnut lattiaan ja mielessäni hurrasin sarkastisesti lähetteen tehneelle lekurille.


Ei mennyt montaa viikkoa, kun sain kotiin kirjeen. Kirjeessä oli aika klinikalle parin kuukauden päähän. Vatsassa pyrähteli lauma perhosia ja ajattelin onnellisesti, että jo oli aikakin! Tervetuloa vauva numero kaksi!


Elämä ei tokikaan mene ikinä käsikirjoituksen mukaan ja noin viikko ennen aikaa sain puhelinsoiton. "Diabetes ei ole meidän viitearvojemme mukainen, joten perumme ajan."


ANTEEKSI MITÄ!? Tasapaino oli parempi kuin vuosiin ja olin ennen lähetettä varmistanut, että se riittää. Miksi lähete hyväksyttiin, aika annettiin ja vielä odotettiin ihan viimeiseen asti ennen kuin vaivauduttiin ilmoittamaan, että ei kelpaa?


En saa vieläkään mietittyä juttua päässäni selväksi. Miksi me emme kelvanneet? Miksi meidän edestä suljettiin ovi? Lapsettomuutta voi aiheuttaa diabetes, mutta niin myös ylipaino, alkoholi kuin tupakkakin. Mielestäni jokaisen pitäisi tässä hyvinvointivaltiossa saada apua! Käännytetäänkö ovelta ihmistä, joka painaa 10kg liikaa? Käsketäänkö hänen tulla klinikalle vasta, kun paino on täydellinen? Ei. Jokainen on yksilö ja jokaisen sairaus on erilainen. Ehkä en pääse tasapainossa tämän alemmaksi, vaikka teen täysillä töitä.. Tarkoittaako se, että minulla ei ole oikeutta apuun, koska satun sairastamaan astetta hankalampaa diabetesta?


Ymmärrän periaatteessa sen, ettei raskautta haluta aloittaa ennen kuin diabetes on tasapainossa. En ymmärrä kuitenkaan sitä, että miksi syytä ei voida tutkia jo valmiiksi? Kropassani on vikaa, mutta kukaan ei auta löytämään sitä, koska joku arvo ei ole pientä pykälää alempana. Ja puhutaan todella todella pienestä pykälästä!


Nyt ei auta sitten, kun toivoa ihmettä. Jos tämä hemmetin tauti vaikka poikkeaisi menneisyydestä ja heittäisi tason paremmaksi.


Turhautuneena yritin itsekin selvittää sitä vikaa, joka lapsettomuuden aiheuttaisi. Se varmasti liittyy pitkiin epäsäännöllisiin kiertoihini. (37-47 päivää..) Miksi sitten keltarauhashormoni ei auttanut asiaan?


Vastaus on ovulaatio. Se tapahtuu ihan totaalisen väärässä vaiheessa kiertoa. Tikuilla olen selvittänyt ajankohdan, joka osuu sinne kp 32 tienoille. Olen melko varma, että ovis kuitenkin tapahtuu, koska aina kaksi viikkoa ovisplussasta kierto loppuu.


Ongelma on vain se, että myöhäisen ovulaation hedelmällisyys tuppaa olemaan huono. Yritin keksiä hyvää vertauskuvaa selittää tämä. En tiedä ymmärtääkö kukaan tai meneekö tämä ideana oikein, mutta ajatellaan hedelmää. Se kasvaa puussa ja on tietyssä vaiheessa kypsä poimittavaksi. Jos hedelmää ei poimi ajoissa, vaan vasta parin viikon päästä, se ei ole enää kovin hyvä. Tajusitteko? Näin olen asian itse päässäni ajatellut.


Joten.. keltarauhashormoni ei auta, koska se lyhentää kierron, mutta ei auta ovulaation suhteen. Ilman hormonia ovulaatio taas tulee joka kierrossa, mutta ei ole hedelmällinen. Jipii.


Olen siis päättänyt alkaa elämään se ajatus takaraivossa, että meille ei enempää lapsia tule. Mietin usein yhden lapsen plussia ja miinuksia, koitan ottaa kaiken ilon irti pojan kanssa touhuamisesta ja myyn pieneksi jääneet vaatteet pois.



Aloitin tosin nyt uudelleen viimeiseksi oljenkorreksi macajauheen, josta olen blogissakin kirjoitellut. Olen syönyt sitä aikaisemmin ja tällöin kiertoni oli 29 päivää. Muistaakseni se oli sitä aikaa, kun pidettiin lopulta taukoa ja lopetin koko pahanmakuisen tökötin ottamisen. Nyt ajatus on kummitellut mielessäni jo hyvän tovin ja kesäloman loppumisen jälkeen avattiin pussi uudelleen.


Voitteko kuvitella... nyt on kiertopäivä 19 ja sain illalla puhtaan ovisplussan. En koskaan uskonut voivani ilahtua kahdesta viivasta ovulaatiotikussa näin paljon. Vaikka en voi iloita raskausuutisesta, onpahan ainakin yksi välietappi saavutettu.


Kädet ristissä toivon, että tästä alkaa uusi "aikakausi", jossa kiertoni normalisoituisivat. Olisi ainakin jo aika.


Pääasia itselleni on, että kroppa toimisi. Jos lasta ei tule, niin sitten ei. Katseeni on jo kohti uusia haasteita, joihin ei vauva oikein sovi. Haluaisin syksyllä takaisin työelämään ja olen päättänyt aloittaa taas futiksen. Katsotaan nyt sitten mitä elämä tuo vastaan!

Vinkki kuumeilijoille; macajauhe!

Maca on yksi superfoodeihin laskettavista ruuista. Se on ravinnerikas juurikasvi, joka tunnetaan myös nimellä Perun ginseng. Se sisältää runsaasti aminohappoja, vitamiineja ja mineraaleja. Maca nautitaan yleensä jauhetussa muodossa. Maca-jauhetta on käytetty perinteisenä ruokana sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin jo muinaisten inkojen toimesta.


Moni on kysellyt vinkkejä raskautumiseen sekä tästä omasta tilanteestani. Kärsin siis epäsäännöllisistä ja pitkistä kierroista. Tuntuu, että kroppa on ihan sekaisin.

Uskoisin olevani yksi tuhansien joukossa, jotka taistelevat saman ongelman kanssa. Toiset ovat tehneet tätä pidempään ja tietävät asiasta enemmän. Toiset ovat vasta aloittelijoita ja etsivät vastauksia.




Tässä nyt muutama yleinen kysymys:



Kuinka pitkiä kierrot ovat luonnostaan?

- Keskimäärin noin 45 päivää, kun normaali kierto olisi noin 30 päivää.


Koska hain apua lääkäristä kiertoihin?

- Yleensä itselleni on suositeltu noin kahdeksan kuukauden odottamista ehkäisyn jättämisen/synnytyksen jälkeen. Itse odotin vuoden kunnes hain lääkkeellistä apua kiertoon.


Auttaako lääke kiertoihin?

- Auttaa kyllä. Kuukautiset tulevat säännöllisesti, mutta ovulaatio saattaa silti mielestäni puuttua edelleen. (Pitkissä kierroissa ihminen ei välttämättä ovuloi ollenkaan..)



Suosittelenko keltarauhashormonia?

- Itse suosittelen kokeilemaan kaikki muut keinot ensin. Lääke on mielestäni aina lääke ja luonnollisuus tottakai parempi. Toki, jokainen tuntee kroppansa parhaiten.



-->   Tästä päästäänkin otsikon aiheeseen. Mitä suosittelen kokeilemaan ennen keltarauhashormonia?


Netti on oikeasti täynnä vinkkejä. Syö D-vitamiinia, juo greippimehua ja ota foolihappoa jne jne.... En osaa sanoa auttaako nämä, mutta ei siitä koskaan ole haittaakaan kokeilla. Itse en ollut koskaan törmännyt macajauheeseen, kunnes eräs ystävä sitä suositteli.

Kyseinen jauhe on osa superfood -perhettä ja noussut nyt pikkuhiljaa lasta yrittävien suosioon. Monikaan ei ole siitä kuullut saatika sitä kokeillut, mutta ne harvat testaajat ovat olleet tyytyväisiä. Siis puhun tästä sillä tasolla, mitä olen itse ihmisten kanssa puhunut.



"Macalla on kolme vaikutustapaa. Se on voimakas adaptogeeni, joka tukee munuaisten toimintaa, lisää fyysistä suorituskykyä, antaa energiaa ja lievittää stressiä. Lisäksi se tukee sisäeritystä ja tasapainottaa hormoneja sekä on seksuaalitoonikumi, joka parantaa sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä.

Macaa käytetään impotenssiin, erektiohäiriöihin, lisäämään elinvoimaa, vaihdevuosiongelmiin lievittämään mielialavaihteluita ja kuumia aaltoja sekä helpottamaan limakalvojen kuivumisesta syntyviä ongelmia. Lisäksi macaa käytetään säännöllistämään kuukautiskiertoa, selkeyttämään mieltä, parantamaan muistia, helpottamaan masennusta ja parantamaan unenlaatua.

Macan vaikutukset seksuaalisen halukkuuden lisääntymiseen tunnetaan hyvin Perun vanhoissa kulttuureissa ja tieto alkaa löytää tiensä vähitellen myös meidän korviimme ja vuonna 1999 The Miami Herald kutsuikin macaa “luonnonmukaiseksi viagraksi”. Macasta onkin muodostumassa viagran korvike kuitenkin sillä erolla, että viagra tehoaa aktin fyysiseen puoleen, mutta maca lisää erityisesti libidoa. Macaa suositellaan erityisesti masennuslääkkeitä käyttäville, koska lääkkeet alentavat seksuaalista halua.

Vuonna 1961 tehdyn tutkimuksen mukaan maca lisäsi hedelmällisyyttä rotilla. Tätä seurasivat tutkimukset hamstereilla, pässeillä, lehmillä ja lopulta ihmisillä. Esimerkiksi pässeillä macan todettiin lisäävän siemennesteen laatua ja määrää. Osa vaikutuksesta perustuu varmasti macan korkeaan arginiinipitoisuuteen, jolla on kliinisesti todistettu olevan yhteys spermantuotannon lisääntymiseen. Vuonna 2002 tehdyissä 4 kuukautta kestäneissä ihmiskokeissa todettiin 1.5g-3g annostuksilla macan lisäävän seksuaalista halukkuutta ja sperman laatua aasialaisilla miehillä. Seksuaalinen halukkuus kasvoi 180%, jonka lisäksi suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista miehistä mm. DHEA-tasot nousivat ja stressi väheni. Näiden tutkimusten valossa maca onkin vakiinnuttanut asemaansa seksuaalista halukkuutta ja lisääntymiskykyä parantavana superyrttinä ympäri maailmaa."

Oma kokemus kyseisestä jauheesta on positiivinen. Meillä tuo on ollut lähinnä käytössä miehellä, mutta myös itselläni. Primolutin (keltarauhashormoni) ajaksi lopetin käytön, koska hormonilääke jo itsessään tasapainottaa sen kierron. Olisin kyllä voinut varmuudeksi vedellä macaakin, mutta se maku on KAMALA. Voin vannoa, että pahempaa ette ole maistaneet!

Maca tasoitti muutaman kierron 28 päivään. Hassua myöntää, mutta se tosissaan toimi. Nyt harkitsenkin, että jätän turhan hormonin pois ja menenkin mahdollisesti vain macajauheen avulla eteenpäin.

Macasta on muuten paljon muutakin hyötyä. Kannattaa googlettaa vähäsen ja tutkia, koska ehkä joku muukin innostuu kokeilemaan tuota luonnon lääkettä ja saa helpotusta ongelmiinsa tämän pienen vinkin avulla.

Maca-jauhetta kiitetään yleensä mm. seuraavista terveysvaikutuksista:

• Lievittää stressiä

• Antaa energiaa ja parantaa kestävyyttä

• Kohentaa seksuaalista halukkuutta ja lievittää impotenssia

• Vahvistaa immuunijärjestelmää

• Vähentää kroonista väsymystä

• Helpottaa masennusta

• Tasoittaa hormonitasoja molemmilla sukupuolilla

Oletko sinä koskaan käyttänyt macajauhetta?




Ps. Olen tätä varmasti jo mainostellut teksteissä ohella, mutta pyhitinpä nyt oman postauksenkin aiheelle... :)

Keltarauhashormonista

Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, sain viime keskenmenon jälkeen reseptin keltarauhashormoniin. Yleensä olen kuullut, että määrättäisiin Terolut niminen valmiste, mutta itse sain Primoluttia.

Ensimmäinen tavoite oli saada kierrot tasaiseksi ja tätä myöten tuoda ovulaatio kuvioon. Tai ainakin toivoa, että näin kävisi. Seuraava tavoite olisi, että raskautuminen VIHDOIN onnistuisi.

Aloitin ensimmäisen kuurini yk 6 kp 16 eli 21.10.2013. Mikäli joku ei tunne lyhenteitä niin yk = yrityskerta ja kp = kiertopäivä. Kierto sujui hyvin, ovulaatiota en tunnistanut ja yritys oli jäissä keskenmenon takia. Kierto kesti 28 päivää ja menkat alkoivat "ajallaan" 3.11.2013. Normaaleja kipuja ei tuntunut ja pystyin jopa tekemään jotakin sohvalla makaamisen sijasta. Vuoto oli niukkaa ja kesti muutaman päivän.

Seuraavassa kierrossa yritys oli taas kovaa. Ovistikut tosin jäivät ostamatta, mutta uskon tunteneeni ovulaation muutama päivä ennen kuurin aloittamista. Tai ainakin kyljissä tuntui menkkamaisia pistelyjä. Primolut nro 2 alkoi yk7 kp16 eli 18.11.2013.

Kierto vaikutti lupaavalta oireiden suhteen. Tai olisi vaikuttanut, jos en söisi tuota pirullista hormonia, jonka sivuvaikutuksiin kuuluu raskausoireet. Mitäpä sitä kaartelemaan tosiasiaa; menkat alkoivat taas ajallaan 30.11.2013 ja kierto oli suhteellisen tasainen eli 27 päivää. Taas kivutonta sekä niukkaa.

Tällä hetkellä tekee mieli luovuttaa ja jättää Primolut kokonaan pois. Ensinnäkin olisin naiivisti toivonut sen auttavan raskautumiseen kuin sormia napsauttamalla. Toisekseen, en kuollakseenkaan kestä sivuvaikutuksia.

Olen kuurin loppua kohden kuolemaakin väsyneempi. Tuntuu, ettei 8h yöunista ja muutamista päikkäreistä ole mitään apua. Ei jaksa, ei pysty, ei huvita. Väsymys tuntuu jokseenkin samalta, kun raskaana ollessa.

Paino on noussut. Tiesin toki, että e-pillereissä oleva keltarauhashormoni nostaa painoa, mutta en ajatellut yhtään sen pidemmälle. Mitä luulette sitten käyvän, kun vetää pelkkää sitä itseään? +5kg kolmessa viikossa, turvotus ja ällöttävän lihava olo. Tekee mieli hakata päätä seinään.

Mielialoissakaan ei ole kehumista. Ihan vähän ennen kuukautisia itketti, nauratti ja suorastaan vitutti vaihtelevasti. Tuntui, että pienet turhatkin asiat ärsytti. Vihaan yleisesti sellaisia urpoja, jotka huutavat toisille ihmisille liikenteessä pikku asioista. Elämä ei ole niin vakavaa, että pitäisi ärtyä siitä, jos joku rynnii edessäsi. Täytyy olla itse se fiksumpi ja käyttäytyä aikuismaisesti. Mutta nyt löysin itseni useamman kerran puremasta hammasta yhteen. Jopa Topin pieni vänkääminen saattoi ärsyttää, vaikka yleensä olen itse rauhallisuus.

Tähän kaiken päälle ne raskausoireet, jotka ovat valheellisia. Kukaan ei halua turhaan rasittavaa rintojen arkuutta, kukaan ei halua naamaansa täyteen finnejä. Kukaan ei halua arvuutella johtuuko oireet lääkkeestä vai raskaudesta.

Onko tämä kuuri nyt tämän arvoista? Entä, jos lihoan Dallas-pullaksi huomaten, että koko hormonin syöminen oli turhaa? Jos tämä on jo näin rankkaa, niin miltä tuntuu sitten ne kaikki ronklaukset, tutkimukset ja piikittelyt? Mikäli niihin siis joudun..

Kohta on vuosi täynnä yritystä ja saadaan aika lapsettomuus-klinikalle. Seriously? Kuulostaa kyllä todella typerältä sana lapsettomuus, kun tuossahan tuo yksikin jo tuhisee. Miksi ihmisen kroppa päättää flipata ja lopettaa toimintansa? Miksi on keksitty sellainen sana, kun sekundäärinen lapsettomuus? Miiiiiiiiksi?