Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neuvola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neuvola. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Lastenlääkärin suusta


Tänään oli sitten se lekuri käynti ja tosissaan kyseessä oli ihan LASTENlääkäri.

Käveltiin neuvolaan ja saatiin samalla hyötyliikuntaa. Topi istui rattaissa hiljaa koko matkan. Saatiin muuten joku karkuri koira meidän seuraksi osan matkaa. Yritettiin saada se seuraamaan, jotta oltais laitettu matkalla olevaan koirapuistoon ja soitettu löytöeläinpaikkaan. Onneksi omistaja kävelikin vastaan! (Kiinnosti? :D)

Käynti ei kestänyt kovin pitkään, mutta saatiin kuulla asioista enemmän. Topia tutkittiin ja meiltä kyseltiin kaikenlaista. Loppujenlopuksi todella hyvä, että otettiin neuvolaan yhteyttä.

Olen saanut viime päivien aikana ihan hirveästi viestejä siitä, kuinka on tyhmää kiirehtiä näissä asioissa. "Minä en ainakaan lähtisi hoputtamaan lasta, kyllä se joskus oppii kuitenkin." tai "Ihan turhaan mun mielestä hätäilette ja neuvolaan menitte." Ei kukaan oikeasti voi lähteä puuttumaan meidän asioihin, kun ei niistä mitään tiedä. Ihan hienoa, jos joillakin lapset oppii omassa tahdissaan ja sillein, mutta ei lapsia voi verrata. Toiset tarvitsee apua kehittymiseen ja mahdollisesti tutkimuksia.

Lääkäri ymmärsi heti miksi olimme ajan varanneet ja sanoi, että oikein toimittu. Topille annettiin myös diagnoosi, jonka nimeä en hienosti nyt muista. Siinä on kuitenkin kyse siitä, että pojan yläkroppa kehittyy, mutta alakroppa ei. Jalat ovat pehmeät eikä näin kuuluisi tämän ikäisellä enää olla.

Kehityksen viivästymiseen on monia syitä. Yksi näistä on tottakai Topin keskosuus, mutta tämän lisäksi asiaan on vaikuttanut se, että sairastan diabetestä ja raskauden loppuvaiheella kärsin toksemiasta eli raskausmyrkytyksestä.

Poju sai ns. armonaikaa kuukauden. Käymme välissä fysioterapiassa ja sitten katsotaan onko edistystä tapahtunut. Jos alakroppa on edelleen pehmeä ja kehitys junnaa paikallaan, lähetään me neurologin vastaanotolle.  Lääkäri painotti, että mitään suurta hätää ja huolta ei kuitenkaan ole.

Kyllä äiti tietää ja tuntee aina, kun joku ei oikeasti ole normaalia. Moni teistä pudisteli päätään ja ajatteli, että olen hätähousu. Moni teistä ajatteli, että Topi on vain hitaampi kehittymään eikä ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Moni sätti minua siitä, että olin huolissani. Moni väitti, että yritän vain kiirehtiä, vaikka yritin puhua huolestani.

Kyllä äidinvaisto on vahva!!

Pääasia, että tälle tehdään jotakin ja neuvolassa kuunneltiin. Kiitos teille, jotka laitoitte ihania viestejä viime postaukseen! Ja te loput.. menkää itseenne, lopettakaa se päteminen ja kuunnelkaa mitä toisilla on sanottavana!


Odotetaan lekurille pääsyä.

Topin eka maailman epäterveellisin croisantti.

Kun nukuttaa, niin nukutaan.



Kärryissä oli paljon kivempi istua, kun rattaissa.



maanantai 19. elokuuta 2013

10kk neuvola



Se oli sitten neuvola käynti tänään. Saatiin yksi ylimääräinen aika 10 kuukauden ikään, koska Topin kehityksessä on ollut viivettä ja muutenkin ollut ongelmia refluksin sekä lihojen syömisen kanssa.

Aamulla satoi vettä ammeesta kaatamalla ja edessä oli pieni kävelymatka. Jotenkin harmitti, ettei saanut jäädä lämpimän peiton alle kuuntelemaan ihanaa kaatosateen ropinaa. Puettiin kaikki lämpimästi päälle eli äitille ja pojalle taas villapaidat. Tämän lisäksi Topille laitettiin ensimmäistä kertaa kurahaalari ja kurahanskat sekä tätä yhdistelmää komistamaan sadehattu. Poika kurkkii vaunuista niin paljon, että suojista huolimatta tavallinen pipo olisi läpimärkä heti. Kaivoin myös kaapin kätköistä ihanan Emmaljungan jalkapussukan ja iskin sen raivosta kihisevän Topin päälle.

En ymmärrä mikä monella lapsella tuntuu olevan juuri ulkovaatteita vastaan. Pipo raivostuttaa, hanskat kiukuttaa. HUOH!

Ei ehkä niin edustava kuva, mutta tällaiset vaatteet Topilla oli.
Hyvin pakattu poika.

Päästiin pukemisruljanssin jälkeen ulos ja olikin hieman jo kiire bussiin. Arvatkaa oliko ihanaa huomata, että taivaalla porotti aurinko ja villapaita liimautui heti selkään. Voitte kuvitella minkälainen hikipallo poika oli, kun päästiin noin puolentunnin päästä perille. Voi raukkaa! Ei tullut taas arvioitua kovin hyvin asua ja taisi suomen sää vaihteeksi tehdä kepposet.



Neuvolassa puhuttiin paljon eri asioista. Puhuttiin siitä kuinka Topi on selkeästi muutaman kuukauden myöhässä kehityksestä verraten ikätovereihin. Jo pitkään opitut asiat on tulleet jäljessä niin fyysisesti kuin osittain henkisestikin.

Olen huomannu tämän itsekin. Äidinvaistot. Kaikki jaksavat silti aina toitottaa, että jokainen lapsi on yksilöllinen ja jokainen kehittyy varmasti omaa tahtiaan. Ei kannata kiirehtiä.


Viimeinen lause tuppaa hieman ärsyttämään, koska se alkaa olla kulutettu ainakin erään ihmisen toimesta puhki. Ihan tasan sama mistä puhun tai missä sävyssä, niin muka aina yritän kiirehtiä. Eikö nykypäivänä saa puhua rehellisesti siitä, että lapsi ei jotakin osaa? Jos kerron, että meillä ei vielä kontata eikä aiotakaan, niin miksi siihen täytyy tulla valittamaan, että minä kiirehdin? On suomalaiset kyllä joskus kummaa porukkaa, kun ei saa asioista ääneen sanoa ja kertoa missä mättää.

Jos sanon, että Topi ei osaa oikein vielä mitään, en tarkoita sitä pahalla. Ei haittaa pätkääkään, vaikka toinen "vasta" ryömii eikä touhota niinkuin muut. En ole pettynyt tai turhautunut tilanteeseen. Kunhan vain kerron miten meillä menee. Joten lopettakaa te (tiedätte kyllä kenelle puhun nyt) se turha spekulointi siellä ja lukekaa mitä sanon.


Topi sai lähetteen fysioterapiaan ja lastenlääkärille ajan keskiviikoksi. Lääkäri tutkii tuota fyysista liikkuvuutta ja henkistä kehitystä.  Hän antaa meille myös ohjeita sekä lääkkeitä refluksiin ja katsotaan lähetettä allergiatesteihin. Myös oikean käden nykimistä pitää seurata.

Joku sanoi, että on yhteiskunnan varojen tuhlaamista viedä lapsi fysioterapiaan pikkuasian vuoksi. Sanonpa vaan, että hyvä se on suutansa aukoa, jos omat lapset kehittyvät ihan tasaista tahtia. On se hyvä tulla sanomaan, kun ei näe kokonaiskuvaa. Minä näen ja mielestäni asiaan on aika puuttua sekä Topin liikkuvuuteen hakea apua. Ei sen takia, että häpeäisin pojan kehittymättömyyttä, vaan sen takia, että se on hyväksi lapselle itselleen.

Mielestäni se, että on huolissaan ja ottaa asioista selvää ei tee kenestäkään huonoa äitiä. Hyvä äiti pitää huolen lapsestaan ja tarjoaa tälle mahdollisuuden apuun, jos sitä tarvitsee. Ja on ihan tulevaisuudenkin kannalta hyvä, ettei Topi skippaa konttaamis-vaihetta. Neuvolassa oltiin sitä mieltä, että 10kk ikäiseksi Topi liikkuu liian vähän, mutta tilanne ei ole huolestuttava. Akuuttia kiirettä ei ole ja luultavasti asiassa päästään etenemään ehkä vain ohjeistetulla kotijumpalla.

Mitä sitten tulee pojan henkiseen olemukseen, niin Topi kuulemma vaikuttaa sellaiselta lapselta, jolla on hyvä olla vain paikallaan ja katsella. Kaveri ei tarvitse erityisemmin huvituksia ja tekemistä, vaan viihtyy myös aloillaan. Mutta on tarpeeksi menevä ja kiinnostunut ympäristöstä, ettei tarvitse mitään muuta epäillä. Siitäkään ei kannata huolestua, että Topi ei pahemmin jokella, koska poju tapailee jo sanoja. Hauva, Heihei, Lamppu ja joskus Äiti.  Kieli on toki kankea ja joskus kirjaimet menevät sekaisin lopputuloksena siansaksa. Toiset lapset vain ohittavat jotkin kehitysvaiheet ja sille ei mitään voi. Toiset ovat laiskan tyytyväisiä, eivätkä pyri liikkumaan kovasti.

Puhuimme jonkin verran myös siitä, että onko huolestuttavaa, kun Topi ei vierasta tai eroahdistustakaan ei ole tullut. Joku jossakin taisi mainita, että nuo ovat normaaleja vaiheita, jotka kertovat esimerkiksi siitä, että lapsi erottaa olevansa eri ihminen kuin äiti ja olen kuullut myös vihjailuja siihen suuntaan, että olisin huono äiti, kun lapsi ei kaipaa luokseni. Meillä kuitenkin on kovin erilainen tilanne, kun suurimmassa osassa perheistä. Olen lukenut varmaan satojen äitien kirjoittavan, että mies ei osallistu lasten arkeen juuri ollenkaan ja äiti hoitaa melkein koko päivän yksin. Meillä hoitovuorot ovat jakautuneet kahtia ja Samu on viettänyt pojan kanssa samanverran aikaa kuin minäkin. En myöskään imettänyt suoraan rinnalta, joten sellainen side meiltä jäi automaattisesti puuttumaan. Topilla ei ole vain yhtä ihmistä, josta irtaantua vaan kaksi. Mutta ongelmana on se, että toinen meistä on AINA paikalla. Ei siis tule tilannetta, jossa Topi joutuisi jäämään yksin tai pelkäämään yksinjäämistä.

Ja onhan tuo poika kovin itsenäinen. Viihtyy hyvin omissa leikeissään ja harvoin huutelee perään. Yleensä katsoo kummissaan, kun menen vessaan, mutta sitten ryömii tekemään omia touhujaan. Reipas pieni poika - tai liian laiska seuraamaan!


Ruoan suhteen katsellaan niitä allergiatestejä, että olisiko niihin tarvetta. Oksentelun avuksi taas pyritään ottamaan jotakin refluksilääkettä. Neukku sanoi myös, että voidaan aloittaa maidon tarjoaminen pikkuhiljaa. Kuulemma pitäisi antaa rasvatonta maitoa, mutta olen kyllä eri mieltä. Meillä juodaan kevyt maitoa ja piste! Kyllä lapsikin niitä rasvoja jonkin verran tarvitsee. Olen myös kuullut, että luomumaito olisi jostakin syystä iisimpää vauvan mahalle ja siihen kannattaa totuttaa ensimmäisenä. Mukaan kaupasta lähti sitten Ingmanin Luomu Kevyt Maito. Huomenna sekoitetaan sitä hieman korvikkeen sekaan ja totutellaan uuteen juomaan.

Saimme myös toisen suosituksen; yösyöminen pois. On kuitenkin hieman ristiriitainen olo tämän suhteen, enkä tiedä mitä teen asian kanssa. Olen aina halunnut kasvattaa osittain lapsen tahtisesti. Meillä mennään nukkumaan, kun väsy tulee ja herätään, kun ei nukuta. Ei ole mitään tarkkoja kellonaikoja millekään asioille. Ruokaakin saa, kun on nälkä tai maitoa, kun tekee mieli. Tuntuu vain hullulta rajoittaa sitä maidon juontia, jos toinen sitä kokee tarvitsevansa. Tuskinpa tuo enää 15 vuotiaana nousee keskellä yötä hörppimään lasillista maitoa. Ja toisaaltaan, mitä hiton väliä jos nouseekin?!

En muutenkaan ymmärrä sitä outoa hinkua kellontarkkaan rytmittämiseen, mikä neuvoloilla on tavoitteena. En itse elä rytmissä, vaan jokainen päivä on omanlaisensa. Päiväunetkin pitäisi muka vähentää yhteen. Ja minkähän takia?

Meillä syödään päivällä hyvin, joten yösyönnistä ei ole haittaa. Meillä nukutaan pitkät unet öisin, joten päikkärit eivät vaikuta siihen. Mielestäni meidän tapa toimia on ihan hyvä.

Lopuksi otettiin mittoja. Olin veikannut millin pieleen pituuden ja paino-arvio heitti sadalla grammalla.



8kk neuvola                       10kk neuvola

71,5cm                                73,9cm

9120g                                  9680g

46,5cm                                47cm



Eipä tässä sitten muuta. Täytyy vaan sanoa, että ei todellakaan ärsytä niin, että kihisisin kiukusta, vaan ihan periaatteesta vaan huokailen täällä joillekin ihmisille. Riemulla odottaen, mitä anonyymit nyt tällä kertaa keksii!

Oli pakko pitkän päivän päätteeksi tehdä jotakin terapeuttista, joten pyykkasin ja vaihdoin pikkuherran lakanat. Kyllä näyttää tuo unipussi suloiselta, eikö?




Miten teillä on toimittu yösyömisen kanssa tai päiväunien? Lapsen tahdissa vai pakottamalla uusiin tapoihin?

maanantai 24. kesäkuuta 2013

8 kk neuvola, PALJON kuvia sekä isoja hankintoja


Juhannus on ohi ja aika palata arkeen. Ihan oikeasti todelliseen aitoon arkeen, koska mies menee taas töihin keskiviikkona. On kyllä ihan mukavaa päästä viettämään Topin kanssa kaksinkeskistä aikaa. Olen varmaan ihan kamala jonkun mielestä, mutta viimeisen kuukauden meidän hoitojako pojan suhteen on ollut 80%-20% ja se en muuten ole ollut minä, joka on ahkeroinut. Mutta tämä tyttö ei muiden mielipiteistä välitä. Pusuja, haleja ja rakkautta olen antanut, kuten aina. Iskä vaan on noussut ylös, vaihtanut vaippaa ja syöttänyt. Voin sanoa, että tekipäs hyvää tämä loma! Ja sitten elokuussa mies palaa taas kotiin 1,5 kuukaudeksi isäkuukautta viettämään.



Loman kohokohta oli kyllä juhannus. Meille tuli vieraita eli sukulaisia ja ystäviä grillaamaan, nauttimaan kesästä ja pelaamaan ulkopelejä. Topilla oli seuraa ja kaikki olivat tyytyväisiä! Kertaakaan ei poika juhannuksena kitissyt, raivonnut tai kiukunnut ja nukkui yönsä hyvin.

Vieläkin todella hyvä fiilis. 

Lauantaina pikkuherra lähti mummilaan yökylään ja vanhemmat pääsivät tuulettumaan. Tuli juotua kunnolla sitten 1,5 vuoteen! Ilta sujui hienosti meidän päässä ja myös Topin päässä. Vähän poika oli mutristellut suuta, kun äiti ei enää istunutkaan siinä tietyllä tuolilla, mutta sitten zempannut hyvin ja viihtynyt mummin sekä ukin kanssa. Itse join kyllä aika paljon ja otin ilon irti elämästä. Sen saattoi huomata jälkeenpäin facebook päivityksistä! (:D)

Öh...

Lähdössä Mummilaan.


<3



Postasin eilen tänne virallisen 8kk-kuvan. Otoksien joukossa oli muutama muukin suloinen ja onnistunut kuva, joten laitan ne tähän ihailtavaksi. Lupasinhan kuitenkin, että tässä tekstissä olisi paljon kuvia!





8kk kunniaksi Topi kävi oikein kunnolla uimassa ja vieläpä meressä. Ei kiljunut, vaikka oli hyytävää vettä! 

Tänään maanantaina oli sitten 8-kuukautis neuvola. Vähän jännitti, koska neuvola vaihtui muuton takia ja emme yhtään tienneet mitä odottaa. Kaikki olivat kuitenkin ystävällisiä ja lääkäri vaikutti tosi pätevältä. Mittoja:  (Edelliset mitat ovat 6kk neuvolasta.)

8610g --> 9120g, 69,2cm --> 71,5cm, 46cm --> 46,5cm


Topi kuulemma käyttää jo tosi vahvasti jalkojaan ja hallitsee hienosti pinsetti-otteen. Sanojakin tulee. Iho on kaunis ja poika iloisen ja kiltin oloinen. Painoltaan sopusuhtainen.

Pientä huolen aihetta aiheuttaa se, että pojan maha reagoi lihaan ummetuksella. Lihaa koitetaan pikkusen tauottaa ja antaa sitten tilalla ainakin 600ml maitoa. Ummetuksen ja suuren unimäärän (18h/vrk) takia Topi sai lähetteen verikokeisiin, jossa tarkistetaan kilpirauhasarvot.

Sen lisäksi Topilla on esiintynyt oikean käden outoa nykimistä tarttumistilanteessa. Tätä seurataan nyt tarkkaan, mutta liittyy ilmeisesti keskosuuteen.

Keskosuus tuli esille myös toisessa asiassa. Topin kehitys on hieman tyssännyt ja liikkuminen on ikäisekseen liian vähäistä. Joudumme menemään 10kk neuvolaan kontrollikäynnille ja mahdollisesti Topi saa lähetteen fyssarille.

Lääkäri huomasi myös kivoja asioita; Topi on kuulemma matkija-luonne. Ihmiset oppivat eri tavoin asioita ja Topi selkeästi oppii apinoimalla muita. Topi muunmuassa matkii yksittäisiä sanoja ("hei", "Nelli", "Elmo") ja äitin yskiessä poikakin yskii. Myös taputtaminen on opittu matkimalla äitiä. Tänään opittiinkin sitten taputtamaan kahdella kädellä, kun tarpeeksi kauan oli tarkasteltu ja ihmeteltu miten se tehdään.

Kotiin päästessä ajattelimme, että ehkä Topi vain tarvitsee esimerkin ja mallia ryömimiseen sekä konttaamiseen. Siinä me sitten koko perhe maattiin lattialla ja ryömittiin, kontattiin sekä harjoteltiin. Topilla oli aika hauskaa. Loppujenlopuksi työ kannatti, koska Topi nousi IHAN ITSE konttausasentoon. Mun poika <3


Topi touhukas!

Reeniä, reeniä!


Kova on yritys! Koittaa kuvassa nousta itse polvilleen.


ONNISTUI!! <3



SAIN SEN!

Topi  sai sitten mutustella palkinnoksi vauvojen keksejä. Ne on merkattu 7kk eteenpäin ja oli kyllä niin onnellinen pieni mies ruokapöydässä! Sen lisäksi ostin ensimmäistä kertaa Talk-muruja sormiruokailua varten.














Nyt on käyty läpi neuvola-kuulumiset ja kuviakin on aika paljon. Tekstistä puuttuu enää ne isot hankinnat.

ENSIMMÄINEN OSTOS: Myin meidän yhdistelmät pois. Teutonia Prestige vm 2009 220€. Ne tullaan noutamaan huomenna. En vaan tykännyt siitä ratasosasta eikä muuten Topikaan!

Tilalle tulee Emmaljunga Scooter 2.0 rattaat. Valinta oli vaikea, mutta onhan ne aika päheet! Menee lumessa ja on kevyet sekä helpot käyttää. Väriksi valitsimme ruskean.

Kaunokaiset saapuvat loppuviikolla!

Harkinnassa oli Baby Joggerit, mutta ne ovat oikeasti todella kalliit ja aika epäkäytännölliset bussissa kolmen renkaan takia. Toinen vaihtoehto oli Brio Race, mutta kuten mies sanoi niin Briot näyttävät lelurattailta ja eivät mielestäni ole mitenkään erinomaiset. Emmaljunga on tehty Ruotsissa ja siellä tiedetään oikeat olosuhteet. En malta odottaa!

TOINEN OSTOS: Samsung Galaxy s4 !! Kävin noukkimassa uuden puhelin ja tuossa se vieressä odottaa, että pääsen laittamaan sitä kuntoon.

Omistaako kukaan? Kokemuksia?

Jotta en jaarittele enempää, lopetetaan vaatteisiin mitä hain aleista tänään. Tuli taas aika pitkä teksti. Palaan puhelimeen ja rattaisiin, kun olen hieman enemmän päässyt tutustumaan niihin!

Lindex 86cm 3xYökkärit ~11€

KappAhl 74cm Jumpsuit 15€ ja 17/18 Kengät 7,95€


Sitten haluaisin kuulla; miten meni teidän "jussi"? :)